Maailmanlaajuinen asiantuntijakysely paljastaa polut globaaliin kestävyyteen

Valtaosa kestävän kehityksen tutkijoista kokee, että vauraissa maissa tulisi katsoa talouskasvun tuolle puolen kestävän kehityksen saavuttamiseksi, osoittaa tuore tutkimus. Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 461 kestävän kehityksen tutkijan suosimia tulevaisuuden polkuja eri tulotasojen maille. Kyselyn tulokset valottavat strategisia valintoja globaalin kestävyyden saavuttamiseksi.

Tutkimuksessa keskityttiin vihreän kasvun ja kasvun jälkeisen talouden strategioihin. Vihreän kasvun strategiassa pyrkimyksenä on parantaa sekä yhteiskunnallista että ympäristöllistä hyvinvointia talouden kasvaessa. Kasvun jälkeiset polut puolestaan kyseenalaistavat tämän lähestymistavan ja kannattavat siirtymistä kasvun tuolle puolen, keskittyen talouskasvun sijaan ympäristölliseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.

– Tutkimus paljastaa, että valtaosa kestävän kehityksen tutkijoista, yli 75 prosenttia, tukee kasvun jälkeisiä polkuja erityisesti vauraille maille jo tällä vuosikymmenellä. Vastaavasti vähemmän varakkaille maille enemmistö tutkijoista suosi joko vihreän kasvun tai kasvun jälkeisen talouden polkuja, tutkimuksen tehnyt tutkijatohtori Teemu Koskimäki Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Koskimäki väitteli hiljattain tohtoriksi Australian kansallisen ylipiston Crawford School of Public Policy -laitokselta ja työskentelee parhaillaan postdoc-tutkijana Itä-Suomen yliopistossa.

Eri tulotason maissa tarvitaan erilaisia polkuja

Tutkimuksessa tutkijoita pyydettiin valitsemaan, mitä polkuja eri tulotason maissa tulisi toteuttaa 2020-luvulla ja 2030-luvulla, jotta kestävä kehitys voitaisiin saavuttaa maailmanlaajuisesti. Vastauksia vertaillessa selvisi, että tuki kasvun jälkeisille poluille kasvoi ajan myötä, samalla kun tuki vihreälle kasvulle laski kaikissa konteksteissa. Koskimäki korostaa, että tutkimustulokset haastavat vihreään kasvuun keskittyvän lähestymistavan.

– Nykyiset globaalit kestävän kehityksen tavoitteet pohjautuvat vihreään kasvuun. Tutkijat kuitenkin korostavat, että on kiireellinen tarve huomioida kasvun jälkeiset strategiat etenkin varakkaissa maissa.

Koskimäen mukaan onkin ratkaisevan tärkeää ymmärtää kestävän kehityksen tutkijoiden näkemykset eri tulotasojen maille sopivista poluista.

–  Päätöksentekijät eri tasoilla ja sektoreilla saattavat nojata näihin asiantuntijoihin, kun he toteuttavat YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelmaa.

Vaikka kestävän kehityksen tutkijat suosivat kasvun jälkeisiä polkuja, tutkimus osoittaa, että he eivät ole siihen yhtä perehtyneitä kuin he ovat vihreään kasvuun.

– Käsittelen artikkelissani niitä haasteita, joita tämä tietotaitoaukko voi luoda globaalin kestävyyden saavuttamiselle, Koskimäki sanoo.

BKT on riittämätön mittari yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille

Tutkimuksessa havaittiin myös, että suurin osa kyselyyn vastanneista kestävän kehityksen tutkijoista piti bruttokansantuotetta puutteellisena mittarina yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille.

– Tämä korostaa tarvetta keskustella laaja-alaisemmista edistyksen mittareista erityisesti rikkaammille maille, joissa jatkuvan kulutuskasvun kustannukset ylittävät sen hyödyt, sanoo tohtori Koskimäki.

Tutkimuksen johtopäätösten perusteella tutkimuksessa, koulutuksessa ja politiikan tekemisessä on kiinnitettävä huomiota kohdennettuun transformatiiviseen muutokseen ja keskityttävä tässä erityisesti kasvun jälkeisten strategioiden mahdollistamiseen varakkaimmissa maissa.

Tutkimus tarjoaa kriittisiä näkökulmia erilaisten kestävyyden strategioiden oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen toteuttamiseen sekä korostaa tarvetta kohdennetuille lähestymistavoille, joissa otetaan huomioon taloudelliset eriarvoisuudet maiden välillä. Näiden huomioiminen voisi Koskimäen mukaan helpottaa oikeudenmukaista ja tehokasta kestävyyden saavuttamista sekä paikallisella että globaalilla tasolla.

– Tutkimus paljastaa mahdollisen ristiriidan kestävyysraporttien ja poliittisten päättäjien käsittelemien kestävyyspolkujen sekä tutkijoiden suosimien polkujen välillä. Tarvitaan laajempaa, inklusiivisempaa keskustelua, jotta voidaan varmistaa, että pystytään kohdistamaan oikeat muutokset ja toteuttamaan ne hallitusti, Koskimäki toteaa.

Tutkimusartikkeli:

Koskimäki, T., 2023. Targeting socioeconomic transformations to achieve global sustainability. Ecological Economics 211, 107871. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2023.107871

Lisätietoja

Tutkijatohtori, FT Teemu Koskimäki, 045 147 9282, teemu.koskimaki(at)uef.fi