Magneettisairaalamallin piirteet jäsentävät osastonhoitajan työtä tulevaisuudessa

Report this content

Osastonhoitajat arvioivat työnsä sisältävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän jaettua johtamista ja ennakoivaa strategista suunnittelua. Motivoituneesta hoitohenkilökunnasta kilpaillaan panostamalla työhyvinvointiin ja urakehitysmalliin. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos keräsi osastonhoitajien näkemyksiä kahdeksasta suomalaisesta sairaalasta.

Osastonhoitajien tehtävänä on johtaa oman yksikkönsä henkilöstöä, hoitotyötä ja toimintaa, ja he ovat avainasemassa laadukkaiden hoitotyön tulosten edistämisessä.  Vuosien saatossa osastonhoitajan johtamistoiminta on laajentunut ja vastuualueet ovat kasvaneet. Työtä on kuvattu kuormittavaksi ja hallitsemattomaksi. Sitä on määrittänyt reaktiivisuus ennakoivan strategisen suunnittelun jäädessä vähemmälle. Terveydenhuoltoalan globaali työvoimapula koskettaa myös hoitotyön johtajia, etenkin lähijohtajia. Osastonhoitajan johtamistehtävän säilyttämiseksi vetovoimaisena tehtävää on tärkeää uudistaa ja kehittää.

Yliopisto-opettaja Anu Nurmeksela tekee Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella väitöskirjaa osastonhoitajan johtamistoiminnan sisällöstä ja sen yhteydestä hoitotyön tuloksiin. Osana väitöstutkimuksessa toteutettua kyselyä selvitettiin avoimella kysymyksellä viiden yliopistosairaalan ja kolmen keskussairaalan osastonhoitajien näkemyksiä tulevaisuuden johtamistoiminnastaan. Vastaajia oli kaikkiaan 133.

Enemmän vastuunjakoa ja vuorovaikutusta

Tulokset osoittavat, että osastonhoitajilla on valmiuksia transformationaaliseen johtamiseen, jossa johtaminen on läpinäkyvää ja visionääristä ja johtajat helposti lähestyttäviä ja voimaannuttavia, sekä jaettuun johtamiseen. He odottavat, että tulevaisuudessa vastuuta jaetaan hoitohenkilökunnan ja muiden ammattilaisten kesken. Osastonhoitajien mukaan hoitohenkilöstöllä on entistä aktiivisempi rooli hoitotyön kehittämisessä ja hoitotyötä koskevassa päätöksenteossa. Tärkeänä koetaan myös moniammatillinen tiimijohtaminen yhteistyössä ja tasapuolisesti vastuuta jakaen. Vastaajat odottavat, että päivittäistä rutiinityötä tukevat tietojärjestelmät tulevat antamaan enemmän aikaa vuorovaikutukselle henkilöstön kanssa. Tulevaisuudessa osastonhoitajat keskittyvät johtamistyössään ennakoivaan strategiseen suunnitteluun ja heillä on nykyistä enemmän valtaa vaikuttaa strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon.

Potilaslähtöinen ajattelu korostuu yhä enemmän, ja turvallisten näyttöön perustuvien hoitotyön toimintojen edistämisessä on osastonhoitajalla merkittävä rooli. Hoitotyön laatu on yksi tärkeä tekijä vetovoimaisessa organisaatiossa. Motivoituneen henkilöstön rekrytointi ja alalla pysyminen ovat avaintekijöitä, ja siinä työhyvinvointikysymykset sekä urakehitysmalli ovat keskeisiä painopistealueita. Osastonhoitajat uskovat myös, että heidän työnkuvansa selventäminen parantaa johtamisen laatua ja lisää osastonhoitajien työn ja sitä kautta koko organisaation vetovoimaisuutta. Heidän mukaansa osastonhoitajat ovat tulevaisuudessa korkeasti koulutettuja hoitotyön johtajia ja johtamisen ammattilaisia. Osastonhoitajat johtavat yksiköitään edistyneen teknisen hallinnollisen tuen avulla ja henkilöstöään monialaisen tiimin kanssa jaetun johtamisen mallia hyödyntäen.

Nurmekselan mukaan osastonhoitajien ennakoimat vetovoimaisen sairaalan ominaisuudet tulevaisuudessa ovat hyvin samansuuntaisia ​​kuin Yhdysvalloissa kehitetyn Magneettisairaala-mallin keskeiset piirteet. – Vetovoimaisen sairaalan piirteitä on tutkittu hoitotieteen laitoksella jo yli kymmenen vuotta ja tämän tutkimuksen mukaan myös osastonhoitajat odottavat niiden näkyvän entistä enemmän omassa työssään.

Lisätietoja:

Anu Nurmeksela, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/anu.nurmeksela/

Artikkeli on luettavissa:

Nurmeksela, A., Zedreck Gonzalez, J. F., Kinnunen, J., & Kvist, T. (2021). Components of the Magnet model provide structure for the future vision of nurse managers’ work: A qualitative perspective of nurse managers. Journal of Nursing Management, 00(April 2021), 1–9. https://doi.org/10.1111/jonm.13337

Tilaa