Marja Laasonen logopedian professoriksi – Monitieteisellä logopedialla hyvä alku Itä-Suomessa

Logopedian professori Marja Laasonen on yksi niistä avainhenkilöistä, joita Joensuussa ja Itä-Suomessa on odotettu jo vuosia.

Tuore logopedian professori Marja Laasonen on työtovereidensa kanssa käynnistämässä syksyllä Itä-Suomen yliopistossa kauan kaivattua logopedian koulutusta, jonka avulla saadaan helpotusta Itä-Suomen alueen puheterapeuttipulaan.

– Kaikki syksyä varten on jo suunniteltu ja valmisteltu – vain opiskelijat puuttuvat.

Kiinnostusta alaan löytyy: yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston logopedian koulutukseen haki ensimmäisenä vuonna reilut 800 henkilöä, joista koulutuksen lopulta pääsee aloittamaan 25.

– Odotan syksyä oikein hyvillä mielin. Meillä on käytössämme todella hyvät resurssit, hienot opiskelutilat sekä valmis hybridimalli opiskelua varten. Tulossa on myös logopediaa varten suunniteltu simulaatiotila ja tutkimuslaboratorio, joissa opiskelijat voivat konkreettisesti harjoitella erilaisia asiakastilanteita ja tehdä tieteellistä tutkimusta., jossa opiskelijat voivat konkreettisesti harjoitella erilaisia asiakastilanteita.

Syksyä varten on valmisteltu myös Avointen ovien tilaisuus, joka pidetään 8. lokakuuta. Silloin logopedian tiloista, koulutuksesta ja tutkimuksesta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan Joensuun kampuksella uuteen koulutukseen fyysisesti.

– Meillä on nyt innostunut ja erittäin asiantunteva porukka koottuna yhteen, joten kaikkea tätä on hienoa esitellä!

Putkiajattelua vältellen

Laasonen on taustaltaan psykologi sekä neuropsykologian erikoispsykologi. Hänellä on aiempaa kokemusta sekä asiakastyöstä että tutkimus- ja opetustyöstä.

– Olen keskittynyt potilastyössäni neuropsykologiaan ja työskennellyt erityisesti kielihäiriöisten lasten kanssa. Logopedian kentällä käsitellään paljon samoja aiheita, joten se on alkanut tuntua viime vuosina neuropsykologiaa läheisemmältä, sillä omat tutkimusintressini liittyvät pitkälti kielellisiin haasteisiin.

Ennen Itä-Suomen yliopistoon tuloa Laasonen työskenteli Helsingin yliopistossa sekä Turun yliopistossa, jossa hän on niin ikään toiminut logopedian professorina.

– Logopedia on poikkeuksellisen monitieteinen ala, siihen liittyvät kielitieteen lisäksi vahvasti muun muassa psykologia ja neurotiede. Minua on aina kiehtonut uuden löytäminen ja uudenlaiset yhteistyömahdollisuudet tieteiden rajapinnoilla, ja mielenkiinnon kohteeni ovat aina olleet hyvin laajoja.

Siksi onkin loogista, että Laasonen työskentelee monitieteisessä ympäristössä, jossa hän saa jatkuvasti kohdata eri alojen asiantuntijoita.

– Erilaiset näkökulmat ja asiantuntijoiden välinen yhteistyö nostavat tutkimuksen ja sen saavutukset laadullisesti aivan eri tasolle, kuin jos työskenneltäisiin pelkästään oman alan tutkijoiden parissa.

Laasonen oli jo opiskeluaikanaan kiinnostunut erilaisista asioista, ja haali opintoja eri aloilta, omien sanojensa mukaan ”putkiajattelua vältellen”.

– Olen päätynyt monien opintojen pariin ihan vain siksi, että ne ovat tuntuneet superkiinnostavilta. Vaikka en sillä hetkellä ole miettinyt niiden tarpeellisuutta, ovat ne usein myöhemmässä elämässä osoittautuneet hyödyllisiksi.

Näin kävi muun muassa pedagogisten opintojen kanssa. Laasonen päätti opiskella myös opettamista, vaikka niille taidoille ei juuri tuolloin ollutkaan suurempaa tarvetta.

– Mutta niistähän on opetustyössäni ja koulutusohjelmien rakentamisessa ollutkin suunnattomasti hyötyä!

Vahvempi tutkimuksellinen rooli

Moni maallikko mieltää logopedian yhä olevan esimerkiksi r- tai s-äänteen korjaamista, mutta todellisuudessa logopedian kenttä on todella laaja – ja laajenee edelleen.

– Kielellisten ja puheen haasteiden lisäksi logopedian kenttään kuuluvat kommunikaatioon ja nielemiseen liittyvät haasteet laajemminkin. Puheterapeutit osallistuvat esimerkiksi autismikirjon henkilöiden, aivovamman saaneiden sekä muistisairaiden kuntoutukseen.

Laasosen oma tutkimus keskittyy kielen kehityksen sekä kielellisen oppimisen haasteisiin ja lukivaikeuteen.

– On hienoa, että voin jatkaa tätä monitieteistä tutkimustani myös Itä-Suomen yliopistossa, sillä täällä monitieteisyys näyttää olevan lähes itsestäänselvyys.

Logopedian koulutus on harvassa maassa maisteritasoinen, joten Laasosen mielestä Suomen kannattaisi ottaa alalla vahvemmin globaalin suunnannäyttäjän roolia, etenkin tutkimuksellisesti.

Itä-Suomen Laasosia

Espoossa asuva Laasonen ei tällä hetkellä haaveile Itä-Suomeen muuttamisesta, vaikka hän aikookin säännöllisesti vierailla kampuskaupungeissa töiden niin vaatiessa.

– Olen aina ajatellut Pohjois-Karjalan olevan minulle vieraampaa aluetta, kunnes yllätyksekseni kuulin, että isäni isä on kotoisin Joensuun Hammaslahdesta! Laasosia näyttääkin olevankin paljon Joensuussa, joten seuraavaksi minulla on edessäni sukuselvittely, jos vaikka sukulaisia löytyisi sieltä lisääkin.
 

MARJA LAASONEN

Itä-Suomen yliopiston logopedian professori 1.6.2021–

S. 1972 Helsinki

Neuropsykologian erikoispsykologi, Helsingin yliopisto, 2012
Neuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto, 2009
Psykologian tohtori, Helsingin yliopisto, 2002

Tärkeimmät tehtävät:

Professori, logopedia, Turun yliopisto 2018–2020
Professori, psykologia, Turun yliopisto 2016–2020
Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, 2015–2021
Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, 2005–2011
Neuropsykologi, Helsingin yliopistollinen sairaala, 2003–2021                    
Tutkijakoulutettava, Helsingin yliopisto, 1998–2001

Laasosen painolaatuiset kuvat: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/41946?encoding=UTF-8 ja https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/41945?encoding=UTF-8

Lisätietoja:
Marja Laasonen, marja.laasonen(at)uef.fi, p. 050 477 8523

Tilaa