Mielenterveys alkaa rakentua jo kohdussa

Ilona Luoman lastenpsykiatrian professuuriesitelmä verkossa 13.5.

Varhaislapsuuden vuorovaikutus on lapsen kehitykselle tärkeää, mutta mielenterveys alkaa rakentua jo ennen syntymää. – Raskausaikana ihmisen alku on konkreettisessa yhteydessä äidin kanssa. Se on ainutlaatuinen vaihe elämässä, toteaa Itä-Suomen yliopiston lastenpsykiatrian professori Ilona Luoma.

Luoma pitää 13.5.2020 professuuriesitelmän aiheesta Varhaislapsuuden psyykkisen kehityksen uhat ja mahdollisuudet. Tilaisuudessa kuullaan kaikkiaan kahdeksan professuuriesitelmää Kuopion kampukselta. Professuuriesitelmät pidetään verkossa ja ne ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.

Kuopion kampuksen professuuriesitelmät 13.5.2020

Tutkimuksissaan Luoma on tarkastellut muun muassa äidin kokemien masennusoireiden yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn sekä käytöksen ja tunne-elämän oireisiin. Yhtenä aineistona on jo vuonna 1989 alkanut tamperelainen seurantatutkimus, jossa on havaittu esimerkiksi, että äidin raskaudenaikaiset masennus- ja ahdistusoireet lisäävät lapsen riskiä käytösoireiluun kouluiässä. – Se ei kuitenkaan tarkoita, että lapselle tulee väistämättä oireita. Monet tekijät voivat myös suojata lapsen psyykkistä hyvinvointia, Luoma tähdentää.

Äidin masennuksen vaikutusta lapseen on tutkittu pitkään. Tiedetään, että lapsen tunteiden ja käyttäytymisen säätely kehittyy vauvasta asti vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa. Masennukseen liittyvä vanhemman vetäytyminen tai ylireagointi voi vaikeuttaa vuorovaikutusta.

– Viime vuosina kasvava kiinnostus on kohdistunut äidin raskaudenaikaisen hyvinvoinnin vaikutuksiin. Äidin mielenterveys voi vaikuttaa lapsen kehittyvään elimistöön ja keskushermostoon monien fysiologisten ketjujen kautta. Puhutaan kehityksen ohjelmoitumisesta, Luoma kertoo.

Masennukseen voi liittyä äidillä esimerkiksi stressihormoni kortisolin kohonneita pitoisuuksia, jotka voivat puolestaan vaikuttaa lapsen stressinsäätelyn kehitykseen.

– Melko uusi näkökulma on, että lapsen aivot voisivat myös ohjelmoitua muovautuvammiksi ympäristön vaikutuksille – sekä edullisessa että haitallisessa mielessä. Muovautuvuus on suojaava tekijä, jos lapsi voi erityisesti hyötyä ympäristön myönteisistä muutoksista.

Luoma on tutkinut myös isien masennusoireiden merkitystä. Isien oireilu näytti olevan yhteydessä enemmän äidin kuin pikkulapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Perhesysteemissä tämä on kuitenkin lapsenkin kannalta merkityksellistä.

– Neuvolassa osataan jo tunnistaa äitien masennusoireet. Vielä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myös isiin ja ottaa käyttöön hoitomalleja, joissa keskitytään erityisesti alkavaan vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen lapsiperheessä. Ajoissa annettu tuki turvaa lapsen kehitystä, Luoma toteaa.

Riskit lapselle kasvavat, jos äidin masennus on pitkäaikaista tai toistuvaa. Lasten kehityspolut ovat kuitenkin yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat monet muutkin tekijät genetiikasta sosiaalisiin verkostoihin ja elinympäristöön. – Suojaavaa vaikutusta on jo sillä, että lapsi kokee itsensä hyväksi ja arvokkaaksi vähintään yhdelle ihmiselle ja saa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisimman oikea-aikaisesti apua esimerkiksi oppimisen häiriöihin.

Tamperelaistutkimuksessa aikuisiksi varttuneiden osallistujien seuranta jatkuu edelleen. Tuoreempi hanke on vuonna 2012 käynnistynyt Kuopion syntymäkohorttitutkimus KuBiCo, jossa selvitetään raskausajan altisteiden ja perimän vaikutuksia monitieteisesti – niin lastenpsykiatrian kuin esimerkiksi ravitsemuksen, lääkkeidenkäytön ja ympäristöterveyden näkökulmista. – Näin löydämme toivottavasti vielä uusia näkökulmia mielen ja kehon yhteyksiin ja lapsen kehitykseen.

Lisätietoja:

Professori Ilona Luoma, ilona.luoma (a) kuh.fi, p. 044 717 2425

Ilona Luoman painolaatuiset kuvat:

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36363?encoding=UTF-8

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36362?encoding=UTF-8

Ilona Luoma

• Itä-Suomen yliopiston lastenpsykiatrian professori 1.4.2019–
• S.1964, Karvia
• LL 1989 ja LT 2004, Tampereen yliopisto
• Psykoterapeutti (perheterapia) 2008
• Lastenpsykiatrian dosentti 2015, Tampereen yliopisto

Tärkeimmät tehtävät

• Lastenpsykiatrian ylilääkäri, KYS 2017–
• Lastenpsykiatrian ma. professori, Itä-Suomen yliopisto 2017–2019
• Osastonlääkäri 1997–2008, erikoislääkäri 2008-2010, apulaisylilääkäri 2011–2017 ja ylilääkäri 2017, TAYS / Lastenpsykiatria