Mikroympäristöjen huoliin kiinnitettävä enemmän huomiota lasten mielenterveysongelmissa

Lastenpsykiatriseen osastohoitoon päätyneiden lasten palvelupolulta vaikuttaa puuttuvan organisaatio, joka kiinnittäisi huomiota ja suuntaisi tukensa lasten mikroympäristöjä (koti, päivähoito, esikoulu, koulu) koskeviin huoliin tai ongelmiin. Havainto käy ilmi YTM Anna Kylmäluoman sosiaalityön alan väitöstutkimuksesta.

Kylmäluoma tarkasteli tutkimuksessaan sitä, miten lasten avun ja tuen tarpeita on tulkittu palvelujärjestelmän organisaatioissa palvelupolulla, joka on johtanut lastenpsykiatriseen osastohoitoon. Lasten mikroympäristöjä koskevat huolet tai ongelmat jäivät palvelujärjestelmässä taustatiedon rooliin. Lisäksi lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa lukuun ottamaa tulkinnat lasten avun ja tuen tarpeista jäivät kapeiksi ja toteutuivat hyvin samansuuntaisina eri organisaatioissa.

– Palvelujärjestelmän organisaatioissa vaikuttaa vallitsevan eräänlainen yksimielisyys siitä, että lasten avun ja tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää lasten ohjaamista lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Se saa kysymään, eikö palvelujärjestelmän organisaatioissa tunnisteta sitä, että lasten avun ja tuen tarpeisiin voitaisiin vastata jo esimerkiksi peruspalvelutehtävää toteuttavien organisaatioiden tasolla. Organisaatioissa tunnistetaan heikosti huolia tai ongelmia, jotka kytkeytyivät traumatisoitumiseen tai kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Erityisesti kiusaamisen ja yksinäisyyden osalta merkittävää on se, että niihin liittyviin huoliin ei tartuttu, vaikka lapset itse nostivat niitä esille. Lasten osallisuus omassa asiassaan toteutui heikosti, Kylmäluoma luonnehtii.

Tutkimusaineistona olivat lastenpsykiatriseen osastohoitoon päätyneiden lasten asiakirjat, joita oli laadittu palvelujärjestelmän sosiaali-, terveys- ja opetustoimen organisaatioissa. Asiakirjat koskevat yhtätoista lasta.

Pal­ve­lu­jär­jes­tel­män or­ga­ni­saa­tioi­den rooli lasten ja perheiden tukemisessa näkyväksi

Kylmäluoman väitöstutkimuksen aihe on polttavan ajankohtainen. Mielenterveysongelmien takia erikoissairaanhoitoon ohjautuneiden lasten määrä on jatkuvasti kasvanut, vaikka lasten psykiatrinen sairastavuus ei ole lisääntynyt. Samanaikaisesti myös kunnallisen lastensuojelun piirissä olevien lasten kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut.

Kehityksen on arvioitu johtuvan siitä, että lasten psyykkinen pahoinvointi tunnistetaan aiempaa paremmin, sekä siitä, että pahoinvointiin päästään puuttumaan vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat muotoutuneet jo niin monimutkaisiksi ja vaikeiksi, ettei niihin ole mahdollista puuttua kuin korjaavin toimin.

Kylmäluoman mukaan huomio ei ole kuitenkaan kohdistunut kysymykseen siitä, onko lasten ja perheiden kohdalla toteutunut viranomaisten velvollisuus tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään sekä vanhempien oikeus saada oikea-aikaista ja tarpeenmukaista apua yhteiskunnalta. Huomion kohteeksi ei ole asetettu myöskään sitä, onko lasten kohdalla toteutunut oikeus erityiseen suojeluun esimerkiksi lasten kouluympäristöissä.

– Lapsen psyykkinen kasvu ja kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa lapsen sosiaalisen ympäristön kanssa. Tätä taustaa vasten katson, että palvelupoluilla, jotka tutkimukseni lasten kohdalla ovat päätyneet erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriselle osastolle, merkitystä on ollut sillä, miten lasten avun ja tuen tarpeita on tulkittu niissä palvelujärjestelmän organisaatioissa, joiden tehtävänä on ollut lasten ja heidän vanhempiensa avun ja tuen tarpeisiin vastaaminen, Kylmäluoma toteaa.

Väitöstutkimus tekee näkyväksi palvelujärjestelmän organisaatioiden roolia lasten ja perheiden tukemisessa ja lasten psyykkisen kasvun tukemisessa. Lisäksi tutkimus painottaa palvelujärjestelmän tarjoaman tuen kohdistamista lasten ja perheiden avun tarpeen juurisyihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

YTM Anna Kylmäluoman sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Lastenpsykiatriseen osastohoitoon päätyneen lapsen polku sekä avun ja tuen tarpeiden tulkitseminen palvelujärjestelmässä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 18.6. klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti, VTT Aino Kääriäinen Helsingin ja kustoksena professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on seurattavissa verkossa.

Väitöstilaisuus on seurattavissa verkossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on ladattavissa verkossa.

Lisätietoja:

Anna Kylmäluoma, anna.kylmaluoma@uef.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista mediassa.

Tilaa