Minna Stolt hoitotieteen professoriksi Itä-Suomen yliopistoon
Hoitamattomat jalkavaivat rajoittavat turhaan monien elämää
– Jalkavaivoja jää paljon hoitamatta. Liian usein ajatellaan, että pientä kipua ja vaivaa kuuluukin olla. Ne ovat kuitenkin merkki siitä, etteivät jalat voi hyvin, sanoo hoitotieteen professori Minna Stolt.
Terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät välttämättä huomaa tai osaa arvioida asiakkaan jalkojen terveyttä tai ohjata hakemaan apua jalkavaivoihin. Tähän Stolt kehittää toimintamalleja ja työkaluja tutkimustyössään.
Minna Stolt aloitti elokuun alussa professorin tehtävässä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella Kuopiossa – tosin aluksi etätyössä Turusta käsin. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat jalkaterveys, toiminnallinen terveys ja kuntoutumista edistävä hoitotyö.
– Olen pohjakoulutukseltani jalkaterapeutti, ja hoitotieteen opinnot avasivat minulle mahdollisuuden tehdä myös jalkaterveyteen liittyvää tutkimusta. Toivon, että professuurini tuo osaltaan arvonnousua jalkaterapian alalle, sillä jalat ovat valtavan tärkeä, mutta usein unohdettu osa ihmisten kokonaisterveyttä.
Stolt on tehnyt sekä maisterintutkinnon, väitöskirjan että sen jälkeisen tutkijanuran Turun yliopistossa. Ja on kiitollinen Turun yliopiston luomista mahdollisuuksista tuoda jalkaterveyden tutkimus hoitotieteen alalla. Ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden jalkaterveyttä selvittäneessä väitöstutkimuksessaan hän kehitti jalkaterveyden arviointimittarin, joka on nykyisin käytössä Turun kaupungin vanhuspalveluissa.
– Mittarin avulla jalkojen tavallisimmat ongelmakohdat eli iho, kynnet, jalan rakenne ja kivut tarkistetaan kaikilta asiakkailta vähintään vuosittain. Arvioinnin perusteella kotihoidon henkilöstö voi hoitaa vaivat tai ohjata asiakkaan esimerkiksi jalkaterapeutin tai lääkärin vastaanotolle.
Tulevaisuudessa mittaria on tarkoitus laajentaa jalkaterän ja nilkan alueelta myös polven, lonkan ja lantion alueelle.
Stoltin tutkimus osoitti, että harvalla ikäihmisellä on terveet jalat. Joka kolmannella oli jaloissa kipuja ja vielä useammalla esimerkiksi verenkiertomuutoksia, varpaiden asentomuutoksia ja turvotusta. – Hoitamattomat jalkavaivat vaikeuttavat liikkumista ja arjen toimista selviytymistä ja osa ei niiden vuoksi uskalla lähteä ulos ollenkaan.
Jalkojen tarkastuksen pitäisi olla rutiinia
Tällä hetkellä Stolt tutkii muun muassa nivelreumaa sairastavien jalkaterveyttä ja sen huomioimista terveydenhuollossa. Nivelreumaan liittyy monia jalkavaivoja, ja lisäksi käsien ja kehon oireet voivat vaikeuttaa jalkojen omahoitoa. – Potilaista moni on tuonut esiin, ettei jalkoihin kiinnitetä huomiota, ellei sitä itse osaa vaatia. Jalkojen tarkastuksen pitäisi olla automaatio näiden potilaiden hoidossa.
– Tärkeä osa tutkimushankkeitani on terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kartoittaminen. Tässä hankkeessa yhtenä kysymyksenä ovat sairaanhoitajien valmiudet ohjata nivelreumaa sairastavia liikuntasuositusten noudattamisessa.
Nivelreuman lisäksi myös esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä ihosairaudet, kuten psoriasis, voivat aiheuttaa jalkavaivoja. – Lisäksi yhä tavallisempia ovat laajemmin tuki- ja liikuntaelimistöön ja passiiviseen elämäntyyliin liittyvät vaivat.
Jalkaterveys liittyy vahvasti myös työhyvinvointiin ammateissa, joissa seisotaan paljon. – Jos esimerkiksi hoitotyön tekijällä jalat eivät voi hyvin, se heikentää sekä työtehokkuutta että työssä viihtymistä.
Stoltin mukaan jalkavaivoihin kyllä saa hyvää hoitoa, jos vain osaa sitä hakea. – Tavallisissa iho- ja kynsimuutoksissa pystyy auttamaan jalkojenhoidon osaamisalan suorittanut lähihoitaja. Jalkaterapeutti auttaa haasteellisemmissa kysymyksissä, kuten kipeän vaivaisenluun yksilöllisessä hoidossa tai leikkauksen jälkeen kuntoutuksessa ja kenkien valinnassa. Fysioterapeutilla puolestaan on osaamista esimerkiksi koko alaraajan asentomuutoksiin.
– Koko maassa on kuitenkin alla sata jalkaterapeutin tointa julkisessa terveydenhuollossa, ja jonot voivat olla pitkät. Yksityisinä ammatinharjoittajina heitä on enemmän, joten maksavalle löytyy hoitoa.
Stolt toivoo, että jalkaterveydestä tulisi suunterveyden tapaan asia, josta huolehditaan läpi elämänkaaren jo ennen kuin vaivoja ilmaantuu. – Jalkojen, kynsien ja kynsivallien kunto olisi hyvä tarkistaa päivittäisen pesun yhteydessä. Ihon pitäisi normaalisti olla ehjä ja joustava – kovettumat kertovat jalan epänormaalista kuormituksesta.
– Moni heikentää jalkaterveyttään väärän kokoisilla tai muuten sopimattomilla kengillä. Nykykäsityksen mukaan terve jalka ei myöskään tarvitse kovin tukevaa kenkää. Ohutpohjaisissa, joustavissa kengissä jalkaterän lukuisat pienet lihakset pääsevät tekemään niille luontaista liikettä.
Hoitotiede yhdistää monia terveydenhuollon ammattiryhmiä
Stoltin mukaan hoitotieteessä on meneillään sukupolvenvaihdos. – Hoitotieteen koulutus ja tutkimus käynnistyi Suomessa yli 40 vuotta sitten, ja monia alan pioneereja on siirtymässä eläkkeelle. On hienoa päästä tässä tehtävässä vielä vaihtamaan ajatuksia heidän kanssaan ja kehittämään tieteenalaa eteenpäin.
– Hoitotiedettä hakeutuvat nykyisin opiskelemaan sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien lisäksi monet muutkin terveydenhuollon ammattilaiset, kuten fysioterapeutit, toimintaterapeutit, jalkaterapeutit, suuhygienistit ja optometristit. Kaikkia yhdistää kiinnostus potilaan hoitamiseen erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Moniammatillisuus tuo uusia näkökulmia myös tutkimukseen.
– Hoitotieteen tutkimushankkeet rakentuvat nykyisin usein tieteidenväliselle yhteistyölle ja niissä hyödynnetään paljon esimerkiksi uutta teknologiaa. Vaikkapa kirjaamisen laatua voidaan tarkastella koneoppimisen keinoin ja mobiilisovelluksia kehitetään niin opiskelijoiden harjoittelun tueksi kuin potilaiden ohjaukseen ja terveydentilan itseraportointiin.
Stoltin oma tutkimus kohdistuu myös laajemmin terveyspalvelujärjestelmään, hoidon laatuun ja terveydenhuollon asiakkaiden näkökulmiin. – Ikääntyvä väestö ja liikkumisen kysymykset ovat aina sydäntäni lähellä, ja parhaillaan tutkimmekin, millaisilla uusilla ratkaisuilla voitaisiin tukea ikääntyvien pitkäaikaishoidon yksiköissä asuvien liikkumista.
– Hyvä tutkimusyhteistyö Turun seudulla jatkuu, vaikka suunnitteilla on nyt uusia avauksia Kuopiossa. Yhteistyömahdollisuudet esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa kiinnostavat, Stolt kertoo.
Minna Stolt
- Hoitotieteen professori, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2022–
- Hoitotieteen dosentti 2017, Turun yliopisto
- Terveystieteiden tohtori 2013, Turun yliopisto
- Terveystieteiden maisteri 2006 ja terveysalan opettajan pätevyys 2009, Turun yliopisto
- Jalkaterapeutti AMK 2003, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia
Tärkeimmät tehtävät
- Yliopistonlehtori ja tutkimusryhmän johtaja, Turun yliopisto 2018–
- Yliopisto-opettaja, Turun yliopisto 2012–2018
- Projektitutkija, apurahatutkija ja vanhempi tutkija, Turun yliopisto 2008–2016
Lisätietoja:
Professori Minna Stolt, minna.stolt (a) uef.fi, +358 50 470 8510
Kuvia median käyttöön:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/49332?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/49324?encoding=UTF-8