Monikielisyys laajasti esillä Kielitieteen päivillä – miten some, maahanmuuttajat ja pelisanasto vaikuttavat suomen kieleen?

Kielitieteen päivät on jokavuotinen valtakunnallinen konferenssi, jossa kielitieteen tutkijat esittelevät uusimpia tutkimustuloksiaan ja keskustelevat ajankohtaisista teemoista. Tapahtuma on laajin kotimainen eri kielten tutkijoita yhdistävä kokoontuminen. Tänä vuonna päivät järjestetään Joensuussa 16.–18. toukokuuta Carelia- ja Agora-rakennuksissa. Päiville on tulossa runsaat sata kielentutkijaa.

Päivien teemana on kieli, elämä ja yhteiskunta, ja esiteltävissä tutkimuksissa painottuvat monikielisyyteen ja maahanmuuttoon sekä erilaisiin sähköisiin teksteihin liittyvät aiheet. Konferenssissa kuullaan kolme kutsuesitelmää. Nykynorjan tutkija, professori Unn Røyneland Oslon yliopistosta esitelmöi maahanmuuton vaikutuksista norjan murteisiin. Apulaisprofessori Tuomo Hiippalan (Helsingin yliopisto) aiheena on Helsingin seudun kielimaisema sosiaalisessa mediassa. Kolmas kutsupuhuja, filosofian tohtori Anne Ketola (Tampereen yliopisto), edustaa kääntämisen tutkimusta aiheellaan Käännös- ja monikielisyysaktivismi kirjallisuusalalla.

Monikielisyyttä esitellään useasta näkökulmasta. Mukana on esimerkiksi kahdeksan esitelmää, jotka pohjautuvat Helsingin yliopiston Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa ‑hankkeessa kerättyyn haastatteluaineistoon.  Hankkeessa paneudutaan muun muassa siihen, miten paikkakunnalta toiselle muutto vaikuttaa kotimurteen säilymiseen, millainen on virolais- ja venäläistaustaisten maahanmuuttajien kielellinen identiteetti ja millaisia kielellisiä valintoja ulkomaalaistaustaiset vanhemmat tekevät perheissään. Hanketta esittelevä kiertävä näyttely on 17.5. saakka kaikille avoinna Carelia-rakennuksen aulassa. Monikielisyystutkimusta edustaa myös esitelmä, jossa tarkastellaan Aalto-yliopiston kolmikielisten verkkosivujen käytettävyyttä opiskelijoiden kannalta.

Sähköisten viestimien, kuten chatin, Facebookin ja Suomi24-sivuston kieli on usean tutkimuksen kohteena. Yksittäisistä aiheista voi mainita myös Pekka Lipposen henkilöhahmon puhekielen lainasanat ja 1700-luvulta peräisin olevan Ganaderin sanakirjan soimaussanat.

Päivillä esitelmöidään myös eksoottisista kielistä. Tarkasteltavana on esimerkiksi Kiinassa puhutun geshizan kielen nopea uhanalaistuminen ja japanilais-riukiulaisen okinawan kielen rakenne.

Tapahtumassa on muiden esitelmien ohella kaksi työpajaa. Torstain Klaara-työpajassa perehdytään selkokieleen ja sen lisääntyvään tarpeeseen Suomessa, ja perjantaina 17.5. juhlistetaan Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen oppiaineen kymmenvuotiskautta kahdeksalla esitelmällä.

Torstaina Suomen kielitieteellisen yhdistyksen järjestämässä paneelikeskustelussa pohditaan pienten itämerensuomalaisten kielten tutkimusta. Päivien aikana esitellään lisäksi sähköisellä kuvakoosteella kieliaineiden akateemisen opetuksen 50-vuotista taipaletta Joensuussa.

Kaikkiaan tapahtumassa on mukana koko kielitieteen kirjo kieliopista vuorovaikutuksen tutkimukseen ja kielifilosofiasta kieliteknologiaan.

Lisätietoja:
Professori Marjatta Palander, marjatta.palander(at)uef.fi, p. 050 442 3301

Kielitieteen päivien verkkosivut: http://www.uef.fi/web/ktp2019