Muistisairaiden oikeuksien toteutuminen uuden professuurin ytimessä

Report this content

Yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen professorina aloittanut Kaijus Ervasti vahvistaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen hyvinvointioikeuden tutkimusta ja neurotieteiden tutkimusyhteisöä.

Oikeustieteen tohtori Kaijus Ervasti on aloittanut yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen määräaikaisena professorina (Professor of Law and Society) Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella 1. kesäkuuta. Professuurin ala on uusi Itä-Suomen yliopistossa ja vähemmän tunnettu myös Suomessa.

– Professuurin ala tarkoittaa yhteiskunnallista lähestymistapaa oikeuteen. Lähtökohtana on ajatus, että vaikka ihmisillä on muodollisia oikeuksia yhteiskunnassa, ne eivät välttämättä toteudu. Empiirinen tutkimus osoittaa, kuinka ihmisten oikeudet toteutuvat yhteiskunnassa. Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa etenkin on erittäin vahva oikeusteoreettinen tutkimus, mutta empiiristä oikeustutkimusta ei ole oikein syntynyt. Muualla maailmassa se on aivan valtavirtaa, Ervasti taustoittaa.

Ervastin professuuri kiinnittyy Hyvinvointioikeuden instituutin ja edelleen yliopiston tieteidenvälisen neurotieteiden tutkimusyhteisön tutkimukseen. Neurotieteiden tutkimusyhteisö (Neuro RC) tutkii hermostoa rappeuttavien sairauksien ja epilepsian ehkäisyä. Tutkimusyhteisössä kohtaavat biologinen neurotieteiden osaaminen, datatieteet, neuroinnovaatiot sekä vastuullinen potilaslähtöinen tutkimus.

– Lääkärit ja biologit tutkivat neurotieteitä, mutta he tarvitsevat rinnalle yhteiskuntatieteilijöitä. Oikeudellinen lähestymistapa on yksi tapa tuoda esiin potilaiden oikeutta ja mahdollisuutta päästä käsiksi hyvään ja ihmisarvoiseen elämään, Ervasti luonnehtii rooliaan tutkimusyhteisössä.

”Match made in heaven”

Kaijus Ervastin kiinnostuksen kohteena on, miten muistisairaiden, vanhusten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet toteutuvat yhteiskunnassa. Itä-Suomen yliopiston kanssa hän on tehnyt yhteistyötä aiemminkin, mutta yhteiskuntatieteellisen oikeustutkimuksen professuuri osui täydellisesti yhteen Ervastin asiantuntijuuden kanssa.

– Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos ja Hyvinvointioikeuden instituutti osuivat mulle täysin lapaan. Tämä on match made in heaven. Edustan juuri sellaista tutkimussuuntausta, joka kuuluu tehtävään, ja Itä-Suomen yliopisto on empiirisessä oikeustutkimuksessa aivan etulinjassa, Ervasti sanoo.

Uusi professuuri kytkeytyy niin Hyvinvointioikeuden instituutin kuin vanhuusoikeuden professorin Anna Mäki-Petäjä-Leinosen vetämän Neuroetiikka ja oikeudet -tutkimusryhmän alueeseen. Tutkimusryhmä keskittyy muistisairaiden ja muiden vammaisten ihmisten oikeudellisen aseman ja oikeusturvan tutkimiseen. Tavoite on, että potilailla ja heidän läheisillään tulisi olla sairaudesta huolimatta mahdollisuus elää ihmisarvoisesti hyvää elämää ja tulla tunnustetuksi yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

– Muistisairauden, vanhusten ja muiden haavoittuvien ryhmien kanssa peruskysymys on jännite itsemääräämisoikeuden ja suojelun välillä. Heitä pitää kunnioittaa mutta myös suojella. Empiirinen oikeustutkimus voi todentaa, miten hyvin nämä periaatteet toteutuvat. Kysymykset liittyvät esimerkiksi siihen, millaisia palveluita muistisairaat saavat, miten hoivapalveluita järjestetään, ja miten lailliset oikeudet toteutuvat näissä tapauksissa. Niin oikeusjärjestelmää kuin hyvinvointijärjestelmää tulisi kehittää siihen suuntaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat paremmin kaikkien saatavilla, Ervasti sanoo.

Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi

Muistisairaiden oikeuksien taustalla ovat moraaliset periaatteet, mutta lainsäädännön toteutumiseen tarvitaan tutkimusta, kehittämistoimintaa ja koulutusta. Tutkimuksen tehtävä on nostaa esiin ongelmia ja epäkohtia, jotta päätöksentekijät voivat tehdä parempia päätöksiä. Päättäjät voisivat myös kuunnella tutkijoita herkemmällä korvalla, Ervasti muistuttaa.

– Itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeutta kunnioittavaa kohtelua pitäisi korostaa enemmän lainsäädännössä, mutta ihmisiä kunnioittava kohtelu ei ole pelkästään lainsäädännön vaan myös koulutuksen kysymys. Käytännön sote-alan toimijat eivät välttämättä osaa reflektoida omaa toimintaansa. Meidän pitää auttaa sote-alaa parantamaan käytäntöjään omaehtoisesti.

Kaijus Ervasti on työskennellyt aiemmin muun muassa yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2013-2014, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa 2015-2021, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen hallintopäällikkönä ja erikoistutkijana 2007-2013 sekä erityisasiantuntijana oikeusministeriössä 2007-2014. Ervastilla on prosessioikeuden dosentuuri Itä-Suomen yliopistoon.

Lisätietoja:

Kaijus Ervasti, yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen professori, oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, kaijus.ervasti@uef.fi

Tilaa