Muu maailma lihoi Suomea nopeammin

Lihavuus yleistyy monissa maissa maaseudulla nopeammin kuin kaupungeissa, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus. Suomi poikkeaa trendistä, sillä täällä kaupunkilaiset ovat lihoneet enemmän kuin maaseudun asukkaat. Suomalaisten painoindeksi on hieman korkeampi kuin maailman väestöllä keskimäärin, mutta tulosten mukaan muu maailma on kirinyt meitä kiinni.

Nature-lehdessä julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin painoindeksin muutoksia ympäri maailmaa. Yli tuhat tutkijaa analysoi yli 112 miljoonan aikuisen pituus- ja painotietoja 200 eri maasta vuosilta 1985–2017. Mukana oli sekä maaseutu- että kaupunkiväestöä. Suomesta mukana oli kaikkiaan 34 aineistoa, 41 000 miestä ja 30 000 naista. Yksi mukana olleista aineistoista oli Itä-Suomen yliopistossa seurannassa oleva Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus.

Painoindeksillä arvioidaan painon sopivuutta pituuteen nähden, ja se lasketaan jakamalla henkilön paino (kg) pituuden neliöllä (m2). Liikapainosta on kyse, jos painoindeksi ylittää 25. Suomalaismiesten ikävakioitu painoindeksi oli vuonna 2017 keskimäärin 26,4 ja naisten 25,4. Painoindeksi oli vuodesta 1985 noussut miehillä noin 1,2 yksikköä ja naisilla 0,9 yksikköä. Koko maailman väestössä miesten keskimääräinen painoindeksi oli 24,7 ja naisten 24,4. Painoindeksi oli globaalisti noussut miehillä 2,2 ja naisilla 2 yksikköä vuodesta 1985, mikä vastaa 5–6 kilon painonnousua henkilöä kohden. 

Suomessa kaupunkilaisten painoindeksi nousi enemmän

Maailmanlaajuisesti yli puolet ja joissakin matalan ja keskitulotason maissa yli 80 prosenttia painoindeksin noususta tapahtui maaseudulla. Maaseudulla keskimääräinen painoindeksi nousi 2,1 yksikköä, kaupungeissa naisten painoindeksi nousi 1,3 ja miesten 1,6 yksikköä vuodesta 1985.

Suomessa maaseudun asukkailla oli sekä tutkimuksen alussa että lopussa hieman korkeampi painoindeksi kuin kaupunkilaisilla, mutta kaupunkilaiset lihoivat tutkimuksen aikana enemmän. Vuonna 2017 miesten keskimääräinen painoindeksi oli maalla 26,6 ja kaupungissa 26,3. Nousua vuodesta 1985 oli maaseudun miehillä 1,1 ja kaupunkilaismiehillä 1,2 yksikköä. Naisten keskimääräinen painoindeksi oli maalla 25,9 ja kaupungissa 25,3. Nousua vuodesta 1985 oli maaseudun naisilla 0,7 ja kaupunkilaisnaisilla 1,0 yksikköä.

Maailman lihavuusepidemia levisi maaseudulle

Vielä vuonna 1985 painoindeksi oli kaupungissa asuvilla korkeampi kuin maaseudun asukkailla yli 75 prosentissa maista. Kolmen vuosikymmenen aikana tämä ero on kaventunut tai jopa kääntynyt päinvastaiseksi.

Korkean tulotason maissa painoindeksi oli jo tutkimuksen alussa korkeampi maaseudulla etenkin naisilla. Tutkijoiden mukaan tämä voi heijastella maaseudulla asuvien matalampaa tulo- ja koulutustasoa, terveellisten ruokien heikompaa saatavuutta ja kalleutta sekä huonompia liikuntamahdollisuuksia. Matalan tulotason ja keskitulotason maissa painoindeksi on toisaalta noussut maaseudulla nopeammin vaurastumisen, työn koneellistumisen ja fyysisen rasituksen vähenemisen myötä.

Professori Tomi-Pekka Tuomainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä toteaa, että tulokset haastavat käsityksen lihomisen yhteydestä kaupungistumiseen.

– Meneillään on kaksi samanaikaista maailmanlaajuista megatrendiä: kaupungistuminen ja väestön painoindeksin nousu. Tästä on helppo johtaa ajatus, että painoindeksin nousu väestötasolla johtuisi juuri siirtymästä maaseutuympäristöstä kaupunkiympäristöön. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että painoindeksi nousee jopa nopeammin kaupunkialueiden ulkopuolella ja että perinteinen ero painoindeksissä maaseutuympäristön eduksi on alkanut kaventumaan. Tämä tarkoittaa että ylipainon yleistyminen on kasvava terveysriski kaikkialla, ei ainoastaan kasvukeskuksissa ja kaupunkiympäristöissä.

– Suomessa erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat monia muita maita pienempiä. Meillä erot koulutustasossa ja terveystietoisuudessa eivät ole yhtä suuria kuin monissa muissa maissa, ja ihmiset ovat tietoisia terveyttä edistävistä elämäntavoista riippumatta asuinpaikasta. Myös maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla on mahdollisuus syödä terveellisesti ympäri vuoden, lisää dosentti Sari Voutilainen.

Painoindeksien eroja ja muutoksia eri puolilla maailmaa

•    Naisten painoindeksi laski vuosina 1985–2017 Kreikassa, Espanjassa, Liettuassa, Tšekintasavallassa, Italiassa, Portugalissa, Serbiassa, Ranskassa, Maltalla, Naurun saarella, Singaporessa ja Japanissa. Toisessa ääripäässä ovat Egypti ja Honduras, joissa naisten painoindeksi nousi yli 5 yksikköä.

•    Miesten painoindeksi nousi kaikissa maissa, eniten Saint Lucialla, Bahrainissa, Perussa, Kiinassa, Dominikaanisessa tasavallassa sekä Yhdysvalloissa, joissa painoindeksi nousi yli 3,1 yksikköä.

•    Matalin painoindeksi mitattiin vuonna 1985 Bangladeshin maaseudun naisilla: 17,7. Miesten matalin painoindeksi mitattiin tuolloin Egyptin maaseudulla: 18,4. 

•    Korkeimmat painoindeksit mitattiin vuonna 2017: Amerikan Samoan kaupunkilaisnaisilla 35,4 ja Amerikan Samoan maaseudun miehillä 34,6.

Lisätietoja:

Professori Tomi-Pekka Tuomainen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p.040 3552956, tomi-pekka.tuomainen (a) uef.fi

Dosentti Sari Voutilainen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 3552786, sari.voutilainen (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli: 

Rising rural body-mass index is the main driver of the global obesity epidemic. NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Nature 9.5.2019.

Tietoja NCD-RisC –projektista ja tutkimustulosten visualisointi: http://www.ncdrisc.org/
 

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa