Oikeustieteilijä yhteiskunnallisen keskustelun ytimissä

Oikeustieteen professorina aloittaneen Eeva Nykäsen asiantuntijatyössä risteävät kuumat aiheet sosiaaliturvan uudistamisesta ulkomaalaisoikeuteen.

Marraskuun 2021 uutiskuvat Valko-Venäjän ja Puolan rajalta, jonne pakolaiset ovat pakkautuneet kahden valtapiirin väliin, näyttäytyvät poikkeuksellisina. Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori Eeva Nykänen ei ole silti täysin yllättynyt ilmiöstä.

– Kun EU:n turvapaikkapolitiikkaa lähdettiin rakentamaan, haluttiin varmistaa, että siinä noudatetaan kansainvälisen oikeuden periaatteita. Samalla on ollut poliittisia ryhmiä, jotka vaativat rajoja kiinni ja mekanismeja, joilla voidaan rajoittaa maahanmuuttoa. Elementit konfliktiin ovat olleet olemassa, mutta en olisi osannut ennakoida, että päädytään tällaiseen hybriditoimintaan ja näin räjähtävään tilanteeseen, arvioi Nykänen.

Nykänen on väitellyt pakolaisoikeudesta Turun yliopistosta vuonna 2011 – hyvissä ajoin ennen ennen EU:n alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden määrän huomattavaa kasvua. Turvapaikkapolitiikan retoriikka on hänelle hyvin tuttua.

– On puhuttu jo pitkään, että EU:n ulkorajoille tai niiden ulkopuolelle pitäisi saada turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelykeskuksia. Ratkaisuehdotukset eivät ole uusia, mutta nämä vaikuttavat olevan ikuisuusongelmia, joihin oikeudelliset välineet eivät tuota ratkaisuja eikä nähtävästi politiikkakaan, Nykänen pohtii.

Intuition kautta yhteiskunnallisen keskustelun ytimiin

Eeva Nykänen aloitti oikeustieteen, erityisesti hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden, vakituisena professorina Itä-Suomen yliopistossa 1. marraskuuta 2021. Hän työskentelee oikeustieteiden laitoksella Joensuun kampuksella.

Nykäsen asiantuntijuus asettuu tämän päivän yhteiskunnallisten ongelmien kuumiin ytimiin: hän on tutkinut paitsi ulkomaalaisoikeuden kysymyksiä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaaliturvan uudistamista ja haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia. Intuitio on ajanut tutkijaa polttaviin aiheisiin.

– Kun aloin tutkia kansainvälistä ja EU:n pakolaisoikeutta väitöskirjassani, sitä pidettiin aika marginaalisena juttuna. Kehitys osoitti pian, että valintani osui oikeaan. Kun taas aloin suuntautua käytännön työn kautta hyvinvointioikeuteen, sote-uudistus oli meneillään. Kummassakaan tapauksessa en etukäteen ymmärtänyt, miten vahvasti teemat nousevat keskiöön.

Nykäsen professuurissa kohtaavat hyvinvointioikeus ja ulkomaalaisoikeus. Vaikka tutkimusalueita voi tarkastella erikseen, väestön moninaistumisen näkökulma integroituu lähes kaikkeen.

– Hyvinvointioikeus on tyypillisesti ala, jossa eri väestöryhmien tarpeet voivat poiketa toisistaan. Silloin kovin monoliittinen tarkastelu ei enää riitä. Voi olla perusteltua tarkastella vain vammaisia ja iäkkäitä, mutta ulkomaalaisuus läpäisee kaikki palvelusektorit.

Sotu-uudistus ottaa oppia sote-uudistuksesta

Eeva Nykäsen työssä oikeustieteen professuuri vastaa viidennestä työajasta. Päätyönsä hän tekee tiimipäällikkönä ja johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

– Vedän Sosiaaliturva ja palvelut -tiimiä, jonka yksi suurimmista tehtävistä on osallistua sosiaaliturvan uudistamiseen sosiaaliturvakomitean työtä tukemalla. Seitsenvuotinen parlamentaarinen komitea tähtää sosiaaliturvan perusrakenteen uudistamiseen. Tähän lukeutuvat muun muassa työttömyyden perusturvaetuudet ja toimeentulotuki. Joudumme miettimään tarkoin etuuksien ja palveluiden rajapintaa.

Pitkään puhuttanutta sote-uudistusta seuraa siten parlamentaarisen päätöksenteon uusi koetinkivi, ”sotu-uudistus”. Nykäsen mukaan sote-uudistuksen ongelmaksi koitui yhden hallituskauden eli neljän vuoden liian lyhyt aikaikkuna. Nyt tästä on otettu oppia.

– Sotu-uudistus menee yli vaalikauden, ja tarkoituksena on sitouttaa kaikki puolueet keskusteluihin, jotta ratkaisut eivät olisi kiinni poliittisesta kannasta. Tällä hetkellä uudistuksessa puhutaan vielä niin abstraktin tason ongelmista, että kaikki ovat enemmän tai vähemmän yhtä mieltä niistä. Kun mennään konkreettisemmalle tasolle, poliittiset näkemykset nousevat esiin, Nykänen sanoo.

Tutkimusasetelmat rakentuvat käytännön havainnoista

Nykänen on työskennellyt laajasti julkishallinnon eri puolilla: johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä sosiaali- ja terveysministeriössä, ylitarkastajana Valvirassa ja sisäministeriössä sekä monessa muussa.

– Arvostan paljon teoreettista tutkimusta, se on kaiken perusta. Itselläni kuitenkin on käytäntöön kiinnittymisen vuoksi taipumus, että omat tutkimuskysymykseni ovat konkreettisia ja käytännönläheisiä. Se, että tunnistan käytännön kokemuksista asioita, on luonteva tapa rakentaa tutkimusasetelmia.

Parhaillaan Nykänen on työpaketin johtajana lokakuussa alkaneessa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa WELGO-hankkeessa, joka tutkii hyvinvoinnin turvaamista pandemia-aikoina ja pandemian hallinnan mekanismeja. Lisäksi hän johtaa Disability and Dignity -tutkimushanketta. Syyskuussa käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama hanke tarkastelee vammaisuutta ja ihmisarvon oikeudellista perustaa.

– WELGO-hankkeessa luodaan nykyistä paremmin toimivaa laajamittaisten ja äkillisten uhkien varautumisen hallintoa. Koronapandemian hoitaminen on mennyt varsin hyvin Suomessa, mutta etenkin tämänhetkisessä viestinnässä ja eri ihmisryhmien tavoittamisessa olisi parantamisen varaa. Myöskään viranomaisten vastuusuhteet eivät ole näyttäytyneet täysin selkeinä.

Nykänen näkee, että tutkijan tehtävä ei ole ratkaista ongelmia vaan avata yhteiskunnassa vaikuttavia asioita julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

– Tutkimukseen perustuvalle asiantuntijatiedolle on käyttöä ja tarvetta. Jos päätöksentekijöitä neuvovat ihmiset, joilla on tutkijatausta ja -välineet jäsentää maailmaa, silloin tutkitulla tiedolla voi olla vaikutusta. Siksi valtionhallinnossakin tarvitaan tutkijataustaisia ihmisiä, Nykänen muistuttaa.

Eeva Nykänen

• Oikeustieteen, erityisesti hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden, professori (20%), Itä-Suomen yliopisto, 1.11.2021–
• Oikeustieteiden tohtori. Turun yliopisto, 2011.
• Oikeustieteen kandidaatti. Turun yliopisto, 1998.
• Master in Sociology of Law. International Institute for the Sociology of Law, Oñati, Espanja, 1996.

Keskeisimmät tehtävät

• Johtava asiantuntija, Sosiaaliturva ja palvelut -tiimin päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2021–
• Tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, 2020–
• Johtava asiantuntija, Reformit-yksikkö, THL, 2018–2021.
• Professori, hyvinvointioikeus ja lainsäädäntötutkimus, Itä-Suomen yliopisto, 2018–2020.
• Yksikönpäällikkö, Reformit-yksikkö, THL, 2017–2019.
• Eri tehtäviä Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa yli kymmenen vuoden ajalta.

Lisätietoja

Eeva Nykänen, professori, oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, eeva.nykanen@uef.fi, p. 050 470 7039