Opiskelijat kokevat Itä-Suomen yliopiston psykologisesti varsin turvalliseksi
Valtaosa Itä-Suomen yliopiston kandidaattivaiheen opiskelijoista kokee yliopistonsa psykologisesti turvalliseksi. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, jossa yksilö uskaltaa toimia ilman epäonnistumisen pelkoa. Opiskelijat myös pitävät opettajiaan helposti lähestyttävinä ja kokevat, että heidän kanssaan on helppo keskustella avoimesti.
Tulokset selviävät Laura Wacklinin kasvatustieteen pro gradu -tutkielmasta, jossa selvitettiin Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden kokemaa psykologista turvallisuutta ja sen yhteyttä opiskelemiseen ja oppimiseen.
– Kyselytutkimuksen tulosten mukaan myös opiskelutovereiden kuvailtiin tukevan psykologisen turvallisuuden tunnetta opinnoissa. Opetustavoista turvallisiksi osoittautuivat ryhmätyöt ja keskustelut, Wacklin listaa.
Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että vastausten perusteella suuret opetusryhmät ja etäopiskelu horjuttavat selvästi psykologista turvallisuuden tunnetta.
– Etäopiskelussa suhteiden luominen opiskelutovereihin, opettajiin ja muihin henkilökunnan jäseniin oli haastavaa, ja monen mielestä osallistuminen opetukseen vaikeampaa kuin pienryhmissä tai lähiopetuksessa.
Osa opiskelijoista tunnisti myös, että heidän omilla ominaisuuksillaan, kuten persoonalla, ujoudella tai ahdistuneisuudella, oli vaikutusta psykologisen turvallisuuden tunteeseen.
Ainejärjestöissä ilmapiiri ja lähestyttävyys koettiin hyviksi, mutta erilaisuuden hyväksymistä koskevat kokemukset jakoivat opiskelijoiden mielipiteitä.
Yhteyksiä opiskeluun sitoutumiseen ja oppimiskäytänteisiin
Tuloksista selvisi, että psykologinen turvallisuus lisää myös opintoihin sitoutumista, ja ehkäisee näin opintojen pitkittymistä ja keskeytymistä. Mitä enemmän psykologista turvallisuutta opiskelija koki, sitä sitoutuneempi hän oli opintoihinsa ja sitä paremmat oppimiskäytänteet hänellä oli. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kokivat eniten psykologista turvallisuutta ja vähintään neljä vuotta opiskelleet vähiten.
– Se on mielenkiintoinen tulos, vaikka aineistostani ei löytynytkään sille selittävää tekijää.
Sen sijaan selvisi, että terveystieteiden tiedekunnan opiskelijat olivat sitoutuneimpia opintoihinsa, joten heidän turvallisuuden tunteensakin oli muita parempi.
Koska psykologinen turvallisuus sitouttaa opiskelijat paremmin opintoihinsa ja ehkäisee keskeyttämistä, kannattaa siihen kiinnittää erityistä huomiota.
– Mielestäni tulokset osoittavat, että psykologisen turvallisuuden tutkimiselle on tarvetta. Monelle opiskelijalle psykologinen turvallisuus oli entuudestaan tuntematon termi, mutta se tunnistettiin kyselyni avulla tärkeäksi yliopistossa opiskelun ja oppimisen kannalta, Wacklin kuvailee.
Osa opiskelijoista toivoi, että opettajat suhtautuisivat sallivammin virheisiin, koska virheidenkin kautta voi oppia. Välillä myös opettajilta kysyminen tai tuen ja avun saaminen koettiin psykologista turvallisuutta horjuttavaksi.
Tutkielman ohjaajan, kasvatustieteen professori Päivi Atjosen mukaan opettajien onkin tulosten valossa hyvä pohtia, miten rakentaa oppimisen ja opiskelun kannalta tärkeää keskustelevaa ilmapiiriä.
– Tunnistan kokeneena opettajana ja kollegoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella sen, että isojen ryhmäkokojen ja teknologiavälitteisen opetuksen takia keskustelu ja osallistuminen kursseilla koetaan valitettavan usein haasteelliseksi ja opettajat hieman etäisiksi.
Aineisto tuotettiin sähköisellä kyselyllä Itä-Suomen yliopiston kandidaattivaiheen sekä hammas- ja lääketieteen alkuvaiheen opiskelijoilta huhtikuussa vuonna 2022. Otos oli 2 000 ja näyte 435 opiskelijaa (vastausprosentti 22). Yliopiston kaikki tiedekunnat olivat näytteessä hyvin edustettuina. Kysely käsitti sitoutuneisuuden, oppimiskäyttäytymisen ja psykologisen turvallisuuden strukturoidut mittarit ja avoimen kysymyksen koettuun turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä.
Lisätietoja: Laura Wacklin, laurawac(at)uef.fi, p. 050 511 0166