Osa nesteenpoistolääkkeistä suojaa Alzheimerin tautia sairastavia murtumilta

Nesteenpoistolääkkeisiin kuuluvien tiatsidien käyttö oli Alzheimerin tautia sairastavilla yhteydessä alhaisempaan matalaenergisten murtumien riskiin, havaittiin tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Riskin väheneminen ilmeni vain pitkäaikaisessa, yli kolme vuotta jatkuneessa käytössä. Tulokset julkaistiin Osteoporosis International-lehdessä.

Lonkkamurtuma oli yleisin tutkimuksessa havaittu matalaenerginen murtuma. Yli kolme vuotta jatkunut yhtäjaksoinen tiatsidin käyttö oli yhteydessä noin 30 prosenttia alentuneeseen lonkkamurtuman riskiin. Tiatsidit  vähentävät kalsiumin poistumista elimistöstä ja siten lisäävät luuntiheyttä, mikä saattaa vähentää kaatumisesta aiheutuneita murtumia. Tällä voi merkitystä erityisesti Alzheimerin tautia sairastaville, jotka ovat muita alttiimpia kaatumisille, sillä tauti heikentää muun muassa tasapainoa ja vaikeuttaa ympäristön hahmottamista. 

Tiatsidien käyttöön liittyvä suojavaikutus murtumariskiin hävisi noin kuukaudessa käytön lopettamisen jälkeen. Tiatsideja käytetään verenpaineen hoidossa niiden nestettä poistavan ja verenpainetta alentavan vaikutuksen vuoksi. Tutkimuksessa huomioitiin tiatsidien käyttö myös  sydän- ja verenkiertolääkkeiden yhdistelmävalmisteista, jotka sisältävät kahta tai jopa kolmea lääkeainetta. Tiatsidien käyttöä ei kuitenkaan voida suositella murtumien ehkäisyyn, sillä ne vaikutusmekanisminsa mukaisesti alentavat verenpainetta ja siten voivat lisätä kaatumisen vaaraa.

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa MEDALZ-tutkimusaineistossa, jossa seurataan kotona asuvia Alzheimerin tautiin sairastuneita suomalaisia. Tässä tutkimuksessa aineiston 70718 Alzheimerin tautia sairastavasta henkilöstä tutkittiin niitä 10416 henkilöä, jotka kokivat matalaenergisen murtuman seurannan aikana. Heitä verrattiin heille kaltaistettuihin 31 099 verrokkihenkilöön, jotka eivät olleet saaneet murtumaa.

Lisätietoja:

Dosentti Heidi Taipale, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, heidi.taipale(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Taipale H, Rysä J, Hukkanen J, Koponen M, Tanskanen A, Tiihonen J, Kröger H, Hartikainen S, Tolppanen AM. Long-term thiazide use and risk of low energy fractures among persons with Alzheimer’s disease -nested case-control study. Osteoporosis Int 2019, julkaistu verkossa 16.4.2019.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa