Pelkät helposti saatavilla olevat ohjeet eivät kannusta ihmisiä lajittelemaan jätteitä
Tiedon helppo saatavuus ei välttämättä kannusta lajittelemaan. Muovipakkausten lajittelua tarkastelleessa tutkimuksessa lajittelutiedon helpon saatavuuden ja lajittelukäyttäytymisen välillä havaittiin jopa negatiivinen yhteys.
– Tätä tulosta ei kuitenkaan kannata tulkita niin, että tietoa pitäisi tarjota vähemmän. Ennemminkin niin, että mietitään sisältöjä ja viestintäkanavia entistä tarkemmin ja kohdennetummin. Aloittelijat tarvitsevat toisenlaista tietoa kuin kokeneet konkarit, toteaa yliopistonlehtori Helen Reijonen.
– Suomalaiset yleensä tietävät, kuinka lajitellaan. Heitä voisi esimerkiksi kiinnostaa, mitä lajitellulle jätteelle tapahtuu keräyksen jälkeen, lisää yliopisto-opettaja Henna Kokkonen.
Waste Management -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin muovipakkausten lajitteluun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin osana Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista (LAJITIN) -hanketta, joka sai EAKR-rahoitusta Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta. Hankkeen toteuttivat Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos ja Pohjois-Karjalan Martat.
Juuri julkaistu tutkimus perustuu aineistoon, joka kerättiin noin vuosi sen jälkeen, kun suomalaiset olivat totutelleet lajittelemaan muovipakkauksia. Huoli ympäristövaikutuksista, muovijätteen käsittelyn helppous sekä esimerkiksi lyhyt etäisyys keräyspisteelle olivat yhteydessä ahkerampaan lajitteluun. Sen sijaan sillä, miten naapurit tai tuttavat lajittelivat tai suhtautuivat lajitteluun, ei näyttänyt olevan merkitystä omaan käyttäytymiseen.
– Tämä oli hiukan yllättävää, sillä aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että lähipiirin aktiivinen tai passiivinen lajittelukäyttäytyminen heijastuu omaan lajitteluun. Jos lähipiirissä on innokkaita lajittelijoita, voi itsellekin tulla sosiaalista painetta toimia samoin, kertoo Kokkonen.
Tulokset osoittavat lisäksi, että muovipakkausten erilliskeräyksen alkuvaiheessa kerros- ja rivitaloasunnoissa asuvat osallistuivat lajitteluun omakotitaloasujia heikommin. Tämä voi osaltaan selittyä sillä, että omakotitaloissa oli jo kokemusta lajitellun jätteen viemisestä yleisille keräyspisteille.
– Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, ovatko kotitaloudet kerros- ja rivitaloissa kirineet lajitteluaktiivisuudessa nyt, kun monessa paikassa muovipakkaukset voi viedä oman pihan keräyslaatikoihin, sanoo Reijonen.
Artikkeli on luettavissa verkossa: Reijonen, H., Bellman, S., Murphy, J., Kokkonen, H. (2021). Factors related to recycling plastic packaging in Finland’s new waste management scheme, Waste Management, 131, 88-97. https://doi.org/10.1016/j.wasman.2021.05.034
Lisätietoja:
Helen Reijonen, yliopistonlehtori, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, helen.reijonen@uef.fi, p. 050 435 2408
Henna Kokkonen, yliopisto-opettaja, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, henna.kokkonen@uef.fi, p. 050 576 4747