Pohjois-Karjalan maaseutualueilla on elinvoimaa

Maaseutualueet ovat elinvoimaisia silloin, kun ne ovat asukkailleen hyviä elinympäristöjä. Pohjois-Karjalassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että alueen kuntien elinvoima muodostuu kunnan ja sen alueella toimivien yritysten kilpailukyvystä sekä alueen vetovoimaisuudesta eli kuntalaisten hyvinvoinnista ja osallisuudesta.

Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tekemässä Pohjois-Karjalan kuntien elinvoimaselvityksessä tarkasteltiin, millaisia näkemyksiä alueen kunnilla on elinvoimapolitiikka-käsitteen käytöstä aluekehityksen välineenä. Tutkimus perustuu tilasto-, dokumentti- ja haastatteluaineistoon.

Tilastot eivät kerro koko totuutta

Tilastojen valossa Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymät ovat heikohkot. Väestönkehitys on valtakunnan keskitasoa heikompaa. Lisäksi varsinkin harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa työttömyys on korkealla tasolla.

Elinvoimapolitiikka-käsitteen myötä kuntien huomio on kuitenkin kiinnittynyt yksittäisiä tilastolukuja laajempiin, koko kunnan toiminnan kattaviin kokonaisuuksiin. Tutkimukseen osallistuneet kunnat korostivatkin, että maaseutualueet ovat elinvoimaisia silloin, kun ne ovat asukkailleen hyvä elinympäristö.

Elinvoiman nähtiin muodostuvan kunnan ja sen alueella toimivien yritysten kilpailukyvystä sekä alueen vetovoimaisuudesta eli kuntalaisten hyvinvoinnista ja osallisuudesta.

Tarvitaan paikkasidonnaista kehittämistä

Kuntien elinvoima muodostuu yhteistyössä laajan toimijaverkon välillä. Varsinkin paikallisilla yrityksillä sekä kolmannella sektorilla on kunnan elinvoimaisuuden kannalta korostunut rooli. Tutkimukseen osallistuneet kunnat painottavat paikallisten yritysten ja yrittäjien roolia työllistäjinä sekä kolmannella sektorilla toimivien seurojen ja yhdistysten kanssa tehdyn yhteistyön tärkeyttä viihtyisien elinympäristöjen ja harrastusmahdollisuuksien luomiseksi. Kunnat siis näkevät, että niiden elinvoima muodostuu yhteistyössä näiden toimijoiden välillä.

– Maaseutualueiden elinvoiman osalta tulokset korostavat paikkasidonnaisen kehittämisen tärkeyttä. Maaseutualueita ei voi kehittää kaupungeista käsin. Lisäksi tutkimuksessa korostui viestinnän rooli. Kyse on siis positiivisten mielikuvien luomisesta. Maaseutualueilla on elinvoimaa: tyytyväisiä asukkaita, menestyviä yrityksiä ja mielenkiintoisia tapahtumia, tutkimusjohtaja Teemu Makkonen sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa Puhti – muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Maaseudun Sivistysliitto.

Julkaisu:

Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Petri Kahila, Virpi Lemponen ja Paavo Forsberg. Puhtia Pohjois-Karjalaan - kuntien elinvoimaselvitys (2019). https://www.uef.fi/documents/684392/830971/Rap1_2019.pdf/59bdbc17-a6a6-4c9a-9cb1-369bc5144bf9

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja, FT; Teemu Makkonen, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, puh. 050 525 8942, teemu.makkonen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa