Ravintoverkkomallinnus simuloi kuhakannan voimistumisen vaikutuksia Oulujärvellä

Ympäristömuutokset ja kalastus muuttavat kalayhteisöjä. Ennen 1960-lukua sekä kuha että siika olivat yleisiä Oulujärvessä, ja kuhasaaliit olivat jopa yli 100 tonnia vuodessa. 1960–1970-luvuilta lähtien kuha harvinaistui voimakkaan pyynnin ja kylmien kesien myötä ja katosi lopulta käytännössä kokonaan. Vanajaveden alkuperää olevan kuhan istuttaminen Oulujärveen aloitettiin vuonna 1985, jonka jälkeen kuhakanta kasvoi, mutta yli sadan tonnin vuosisaaliita tuottanut kolmesta siikamuodosta koostunut siikakanta romahti.

Tutkijatohtori Eevi Kokkosen johtamassa mallinnustutkimuksessa selvitettiin niin sanottua ATN-ravintoverkkomallia käyttämällä kalastuksen ja kuhan vaikutuksia yhdessä ja erikseen Oulujärven yksinkertaistettuun ulapparavintoverkkoon. Simulaatioissa kuha vähensi etenkin nuoria ja planktonia syöviä kaloja, kuten muikkuja ja kuoreita. Kalastus puolestaan vaikutti päinvastaisesti ja lisäsi nuorten kalojen määrää. 

Kokkosen mukaan kuhan ja kalastuksen yhteisvaikutus oli muikku- ja kuorekannoille haitallisempi kuin yksittäin tarkasteltujen vaikutusten summa. Kaikkien mallin kalalajien yhtäaikaisella kalastuksella havaittiin myönteinen vaikutus siian osuuteen kalabiomassasta. Tämä johtui luultavasti siitä, että kalastus vähensi ravintokilpailua siikojen ja muiden samaa ravintoa käyttävien kalojen välillä. Tulos vaikuttaisi tukevan aiemmin professori Anssi Vainikan ja muiden tutkijoiden tutkimuksessa (https://doi.org/10.1016/j.fishres.2017.08.013) ennustettua mekanismia, jossa kuhan muikkuun kohdistama saalistus lisää siikaan kohdistuvaa ravintokilpailua, kun muikku lisääntyy tehokkaammin, ja heikentää osaltaan siikakantaa kuhan suoran saalistuksen lisäksi.

Kuhan ja kalastuksen yhteisvaikutuksen havaittiin heijastuvan koko ravintoverkkoon. Esimerkiksi jäännemassiaiset (Mysis) ja sulkasääsken toukat runsastuivat kuhan ja kalastuksen yhteisvaikutuksesta. Tulos osoittaa kuinka tärkeää olisi huomioida koko vesiekosysteemi osana kalastuksen säätelyä.

Mallinnuksella ei voitu täysin toistaa Oulujärven tilannetta. Siian vähentymiseen Oulujärvessä ovat luultavasti vaikuttaneet myös ilmastonmuutokseen liittyvät ympäristötekijät kuten veden lämpötila ja tummuus, joita mallissa ei huomioitu.

– Istutetun planktonsiian menestymiseen ovat vaikuttaneet myös muutokset istutuskäytännöissä, sillä muutokset ovat osin olleet istutustuloksia heikentäviä, kertoo tutkimukseen osallistunut Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Pekka Hyvärinen.

Kalastus nuorentaa kalastoa aina, ja kokorakenteisissa akvaattisissa ravintoverkoissa tämä voi johtaa yllättäviin ekosysteemin toiminnan kannalta kriittisiin muutoksiin. Tämän vuoksi on keskeistä, ettei yksittäisiin ravintoverkon lajeihin kohdistu kohtuuttoman suurta kalastuspainetta. Mallinnustyössä ei huomioitu hauen roolia, mutta voimakas kuhankalastus voi osaltaan hyödyttää haukea, joka puolestaan syö keskimäärin isompaa ravintokalaa kuin kuha.

Kompleksisten mallien rakentaminen edellyttää huomattavaa tausta-aineistoa, ja Oulujärvi on ollut Suomen järvistä parhaiten tunnettu. Siksi Oulujärven mallinnus toimii erinomaisena mallina ennustettaessa muutoksia myös muilla Suomen järvillä, joiden lajisto on usein hyvin Oulujärven kaltainen.

Tutkimus on julkaistu Ecological Modelling -tiedesarjassa: https://doi.org/10.1016/j.ecolmodel.2024.110715

Lisätietoja: Tutkijatohtori Eevi Kokkonen, p. 050 521 6260, eevi.kokkonen@uef.fi