Ruokakasvatuksen mentorointi vahvisti yhteistyötä kunnissa
Lasten ja nuorten ruokatottumusten parantamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä sekä ruokakasvatusta tukevia rakenteita. Ruokakasvatuksen mentori tai sparraaja voi auttaa kunnan ammattilaisia huomamaan, mihin asioihin kannattaa keskittyä.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeessa 29 kuntaa Asikkalasta Inariin sai ruokakasvatuksen mentorin yhden toimintavuoden ajaksi Itä-Suomen yliopistosta, Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta tai Suomen Sydänliitosta. Mentorin tuella kunnissa muun muassa perustettiin ruokakasvatustyöryhmiä ja lisättiin kirjauksia ruokakasvatuksesta kunnan ohjaaviin asiakirjoihin, kuten opetussuunnitelmaan, varhaiskasvatussuunnitelmaan ja hyvinvointisuunnitelmaan.
Toimintaan osallistuneista kunnista yhteensä 83 päiväkotia ja 52 koulua osallistui lisäksi tiiviimpään yksikkökohtaiseen ruokakasvatuksen mentorointiin. Mentoroinnin aikana kullekin yksikölle räätälöidyt kehittämiskohteet valikoituivat Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arvioinnin pohjalta. Keskeisimmät ruokakasvatuksen toimintamallit olivat Neuvokas perhe ruokakasvatus varhaiskasvatukseen ja Maistuva koulu perusopetukseen.
“Ruokakasvatuksen juurtuminen osaksi opetuksen ja kasvatuksen toimintaa vaatii vielä paljon tekemistä ja asenteellista muutosta ruokailun suhteen. Mutta hanke on ollut hyvä lähtölaukaisu toiminnan tiedostamiseen ja kehittämiseen. Kuntaan perustetaan ruokakasvatuksen työryhmä, jonka tehtävä on toiminnan kehittäminen jatkossa.” - Palaute mentorointiin osallistuneesta kunnasta
Valtakunnallisesti vaikuttavaa toimintaa
Ruokakasvatuksen osaamista on tuettu hankkeessa myös valtakunnallisella teemapäivällä. Jo kahdesti järjestetty ruokakasvatuksen teemapäivä nousi suureen suosioon. Päivä koostui ajankohtaisten ruokakasvatusaiheiden alustuksista ja eri alueilla toteutetuista työpajoista. Teemapäivä toteutetaan jälleen vuonna 2024. Eri alueilla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen parissa työskentelevät ammattilaiset ovat lisäksi kokoontuneet Ruokakasvatuksen alueverkoston palavereihin. Verkoston tapaamiset jatkuvat kesätauon jälkeen syksyllä.
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen tarjoama täydennyskoulutus Kasvatuksen ammattilainen ruokakasvattajana keräsi osallistujia laajasti eri puolilta Suomea. Koulutuksen osallistujat toteuttivat ruokakasvatuksen kehittämistehtävän omassa työympäristössään, joten myös heidän työyhteisöissään päästiin syventymään ruokakasvatuksen teemoihin.
Jatkoa seuraa
Hankkeen päätösseminaari Lisää yhteistyötä ja osaamista ruokakasvatukseen järjestettiin toukokuussa 2023. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa YouTube-verkkopalvelussa. Seminaarissa kuultiin muun muassa käytännön esimerkkejä kunnista, miten ruokakasvatuksen erilaisia haasteita on ratkottu ja siinä onnistuttu. Seminaarin paneelikeskustelussa puolestaan pohdittiin ruokakasvatuksen tulevaisuutta – mitä se voisi olla?
Ruokakasvatustoimintaa hyvinvointialueilla ja kunnissa tuetaan jatkossa Tervettä kasvua -hankkeessa vuosina 2023–2025 sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla. Tämänkin hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Suomen sydänliitto. Erityisenä kehittämisen painopisteenä on ruokakasvatuksen yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. – Ruokakasvatus on kuntien sivistyspalveluiden ja sote-sektorin yhteistyötä. Toimivien yhteistyöväylien merkitys korostuu varsinkin nyt, kun vastuu näiden palveluiden tuottamisesta on eri toimijoilla, toteaa projektikoordinaattori Aija Laitinen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.
Lisätietoja:
Aija Laitinen, projektikoordinaattori, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/aija.laitinen/
Silja Varjonen, toiminnanjohtaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, silja(a)ruokakasvatus.fi