Ruokavalion kolesteroli tai kananmunien syönti ei lisännyt aivoinfarktin riskiä itäsuomalaisilla miehillä

Juuri julkaistun Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kohtuullisen runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta tai kananmuna päivässä ei ollut yhteydessä suurentuneeseen aivoinfarktin riskiin. Yhteyttä ei havaittu myöskään niillä tutkittavilla, joilla oli perimässään Suomessa yleisesti esiintyvä, elimistön kolesteroliaineenvaihduntaan vaikuttava APOE4-tyyppi. Tulokset julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

Aiemmat tutkimukset ruokavalion kolesterolin tai sen merkittävän lähteen, kananmunan, yhteydestä aivoinfarktiriskiin ovat tuottaneet vaihtelevia tuloksia. Joissain tutkimuksissa ruokavalion runsaalla kolesterolin määrällä on havaittu yhteys suurempaan riskiin, kun taas kananmunan syönti on joissain tutkimuksissa yhdistynyt jopa pienempään aivoinfarktin riskiin. Ruokavalion kolesteroli vaikuttaa kuitenkin suurimmalla osalla väestöä vain vähän veren kolesterolipitoisuuteen. Sen sijaan henkilöillä, joilla on perimässään niin sanottu 4-tyyppi kolesteroliaineenvaihduntaan keskeisesti vaikuttavassa apolipoproteiini-E:ssä, ruokavalion kolesterolilla on suurempi vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen. Suomessa tätä perinnöllistä APOE4-tyyppiä esiintyy poikkeuksellisen paljon, noin kolmasosalla väestöstä. Aiemmin ei ole ollut tutkimustietoa siitä, miten runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta vaikuttaa aivoverenkiertohäiriöiden riskiin näillä henkilöillä.

Itä-Suomen yliopistossa toteutetun Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen (SVVT) alussa vuosina 1984–1989 ravitsemustottumukset selvitettiin 1950 mieheltä, joiden ikä oli 42–60 vuotta ja joilla ei ollut sydän- ja verisuonitautia tutkimuksen alussa. Tieto APOE-tyypistä oli olemassa 1015 mieheltä. APOE4-tyyppi oli 32 prosentilla tutkittavista.

Tutkimuksen 21 vuoden seurannan aikana 217 miestä sai aivoinfarktin. Tutkimuksessa havaittiin, että ruokavalion kolesterolin määrä ei ollut yhteydessä aivoinfarktin riskiin koko tutkimusaineistossa eikä miehillä, joilla oli APOE4-tyyppi. Myöskään kananmunien syönti ei ollut yhteydessä riskiin.

Tulosten perusteella kohtuullisen runsaasti kolesterolia sisältävä ruokavalio tai kananmunien syönti ei näyttäisi yhdistyvän aivoverenkiertohäiriöiden riskiin edes niillä henkilöillä, joilla perinnöllisen alttiuden vuoksi ravinnon kolesteroli vaikuttaa enemmän veren kolesterolipitoisuuteen. Tutkimuksen ylimpään vertailuryhmään kuuluvat saivat ruoasta kolesterolia keskimäärin 520 mg vuorokaudessa ja söivät keskimäärin yhden kananmunan päivässä, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää niitä suurempiin saanti- ja käyttömääriin. Yksi kananmuna sisältää noin 200 mg kolesterolia. Tässä tutkimuksessa keskimäärin reilu neljäsosa ruokavalion kolesterolista tuli kananmunista. Tutkimuksen havaintojen yleistettävyyttä heikentää se, että tutkittavilla ei ollut sydän- ja verisuonisairautta tutkimuksen alussa ja tutkimusaineiston koko oli suhteellisen pieni. Siten tutkimuksen tulokset tulisi vahvistaa suuremmassa tutkimusaineistossa ja tutkittavilla, joilla jo on sydän- ja verisuonisairaus ja joille nykyisin suositellaan vähäisempää ravinnon kolesterolin määrää ja kananmunien syöntiä kuin muulle väestölle.

Lisätietoja:

Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 029-4454542, jyrki.virtanen@uef.fi

Anna Abdollahi, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 045-1177477, annaab@student.uef.fi

Egg consumption, cholesterol intake and risk of incident stroke in men: The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study

Anna M. Abdollahi, Heli E.K. Virtanen, Sari Voutilainen, Sudhir Kurl, Tomi-Pekka Tuomainen, Jukka T. Salonen, Jyrki K. Virtanen

American Journal of Clinical Nutrition, julkaistu internetissä 16.5.2019. https://doi.org/10.1093/ajcn/nqz066

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa