Sektoriyhteistyö, julkinen rahoitus, sähköiset palvelut ja koulutus toimivat syrjäseudun voimavaroina koronapandemiassa

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteen tutkijat osallistuivat kansainväliseen tutkimukseen, joka selvitti koronapandemian ensimmäisen aallon taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia talouden eri sektoreilla pohjoisen ja arktisten alueiden syrjäseutuihin. Suomen tapaustutkimus kohdistui Itä-Savon sairaanhoitopiiriin.

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteen laitoksen LEWOGE-hankkeen tutkijat ovat tutkineet koronapandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia Suomen syrjäseudulle osana kansainvälistä NPA Covid-19 Response Project -tutkimusprojektia. Projektissa koronavaikutuksia selvitettiin muun muassa Kanadan, Grönlannin, Islannin, Färsaarien, Ruotsin ja Suomen periferiassa. Periferiat eli syrjäseudut tarjoavat kiinnostavan näkökulman koronapandemiaan. Hyvä ymmärrys alueellisista voimavaroista ja sietokykytekijöistä voi myös muuttaa ajattelutapaa syrjäisestä asumisesta ja taloudesta.

Suomen tapaustutkimus kohdistui Itä-Savon sairaanhoitopiiriin. Tutkijoiden mukaan pandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020 pienen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon voimavaroiksi määrittyivät paikallisten toimijoiden ja sektorien välinen yhteistyö, julkisen sektorin rahoitus, sähköiset palvelut sekä oikea-aikainen työntekijöiden (uudelleen)koulutus.

Suomessa koronan ensimmäisessä aallossa syrjäseudut onnistuivat aluksi pitämään infektiomäärät matalana. Syrjäseudun terveydenhuollon taloudellisia menoja ja työntekijöiden stressiä sen sijaan nostivat jatkuva valmistautuminen mahdollisiin uusiin sairastapauksiin. Itä-Savon sairaanhoitopiirin pelot ja haasteet olivat osittain samat kuin valtakunnallisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ei ollut riittävästi saatavilla. Toisaalta syrjäseutujen on ollut vaikeuksia rekrytoida terveydenhuollon ammattilaisia jo ennen koronapandemiaa.

Pahenevaan epidemiatilanteeseen valmistauduttiin Itä-Savon sairaanhoitopiirissä muun muassa räätälöimällä paikallisen koulutusorganisaation kanssa uusia terveydenalan koulutuksia. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö nähtiin toimivana mallina pandemian ensimmäisessä aallossa. Julkisen sektorin terveydenhuollon alan työntekijät kävivät muun muassa kouluttamassa yksityisen puolen terveydenalan ammattilaisia koronanhoidon valmistelussa.

Selvityksen mukaan työvoiman strategisesta johtamisesta, uudelleensijoittelusta ja uudelleenkouluttamisesta huolimatta terveydenhuollon krooninen hoivavaje ja pandemiasta johtuva hoivavelka aiheuttivat huolta syrjäseudulla. Toisaalta uudet etätyömahdollisuudet saattavat lisätä reuna-alueiden vetovoimaa, ja pienemmät kaupungit voivat näyttäytyä ketterinä ja siten kestävämpinä selviytymään pandemiasta.

Suomen raportti The economic impact of Covid-19 on the Finnish regional health care services toteutettiin osana kansainvälistä tutkimuskonsortiota NPA Covid-19 Response Project: Economic impacts, resilience factors and redefining peripherality. Raportti pohjautui asiantuntijoiden haastatteluihin ja tutkimustiedon analysointiin. Raportin toteuttivat projektitutkija Laura Mankki, projektitutkija Iiris Lehto, yliopistonlehtori Helena Hirvonen ja professori Eeva Jokinen.

Yhteisessä loppuraportissaan tutkimuskonsortio esittää, että syrjäseutu tulee määritellä ja ajatella uudelleen tasa-arvoisemman, ekologisemman ja kestävän hyvinvointitalouden näkökulmasta, jossa sosiaaliset investoinnit hoivaan, koulutukseen ja ympäristöön otetaan keskiöön jatkuvan talouskasvun ajattelun sijaan. Osahankkeiden tuloksia kokoavan raportin toimenpidesuosituksissa esitetäänkin, että investoinnit paikallis- ja aluehallinnon sekä tuotantoketjujen kehittämiseen niin ravinnon, tavaroiden kuin palveluiden tuotannon osalta tukevat paikallisyhteisöjen vahvistumista niiden omilla ehdoilla ja edesauttavat samalla kestävän talouden kehittymistä. Tutkimuksen loppuraporttiin ja maaraportteihin voi tutustua verkko-osoitteessa http://codel.scot/covid-19-economic-impacts-recovery-in-the-northern-periphery-arctic.

Lisätietoja

Laura Mankki, projektitutkija, yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, laura.mankki@uef.fi

Iiris Lehto, projektitutkija, yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, iiris.lehto@uef.fi