Sisäinen kriisiviestintä onnistui COVID-19-pandemian kannalta kriittisimmissä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä

Hoitotyön johtajien toteuttama sisäinen kriisiviestintä onnistui erityisesti COVID-19-pandemian kannalta kriittisimmissä yksiköissä, käy ilmi tuoreesta Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimuksesta. Hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoitotyön johtajien sisäisestä kriisiviestinnästä pandemian aikana kartoittaneen tutkimuksen mukaan hoitajat olivat tyytyväisimpiä viestinnän oikea-aikaisuuteen. Tyytymättömimpiä oltiin viestinnän vuorovaikutuksellisuuteen. Tutkimustulokset osoittivat, että COVID-19-pandemian kaltainen kompleksinen kriisi on asettanut uusia vaatimuksia sisäiselle kriisiviestinnälle.

Yksiköiden erityispiirteet huomioitava viestinnässä entistä paremmin

Tutkimuksen mukaan tyytyväisyys hoitotyön johtajien toteuttamaan sisäiseen kriisiviestintään COVID-19-pandemian aikana vaihteli. Tyytyväisimpiä hoitotyön johtajien sisäisen kriisiviestinnän sisältöön ja oikea-aikaisuuteen olivat akuutti- ja tehohoidossa sekä leikkaussalissa työskentelevät hoitajat. Tutkimustulos on merkittävä, sillä aiemmin oikea-aikainen viestintä on tunnistettu ainoaksi ennakoivaksi tekijäksi tehohoitajien halukkuudelle hoitotyöhön COVID-19-pandemian aikana.

Vähiten tyytyväisiä viestinnän oikea-aikaisuuteen olivat ensihoidon ja päivystyksen hoitajat. Tutkijat tunnistivat mahdollisiksi syiksi tyytyväisyyden vaihteluun erilaiset työnkuvat, fyysisen etäisyyden hoitotyön johtajiin ja pandemian aiheuttamat yleiset haasteet kasvokkain tapahtuvalle viestinnälle. Tutkimustulokset osoittivat, että työyksiköiden erityispiirteet tulisi huomioida tulevaisuudessa paremmin sisäisen kriisiviestinnän suunnittelussa.

Samalla tutkimus osoitti, että sisäiseen kriisiviestintään kaivattiin vuorovaikutuksellisia elementtejä. Tyytymättömimpiä hoitajat olivat viestinnän vuorovaikutuksellisuuteen kriisin aikana. Tutkimuksen mukaan lähi- ja perushoitajat kokivat sairaanhoitajia useammin, että hoitotyön johtajat eivät osoittaneet empatiaa heitä kohtaan. Tutkijoiden mukaan tulos voi liittyä sote-organisaatioiden perinteiseen hierarkkiseen viestintäketjuun. Tulos korosti tarvetta kehittää eri ammattilaisten välisiä ei-hierarkkisia viestintätapoja, jotka lisäävät keskinäistä ymmärrystä, kunnioitusta ja luottamusta.

Tutkimus toi myös esiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa on ilmennyt väärää viestintää COVID-19-pandemian aikana. Eniten väärää viestintää kokivat hoitajat, jotka hoitivat koronapotilaita päivittäin tai viikoittain, ja vähiten ne hoitajat, jotka eivät olleet koskaan kontaktissa koronapotilaisiin. Tutkijat uskovat, että erityisesti pandemian alussa väärää viestintää sote-organisaatioissa synnytti yleinen tiedon puute.

Tutkimus lisäsi ymmärrystä aiemmin tutkimattomasta aiheesta

Tutkimustulokset korostivat hoitotyön johtajien keskeistä roolia sisäisessä kriisiviestinnässä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Aiemmin hoitotyön johtajien merkitys sisäisessä kriisiviestinnässä on tunnistettu, mutta aihetta on tutkittu vähän. Tutkijoiden oman tiedon mukaan juuri julkaistu tutkimus on ensimmäinen kansallinen hoitotyön johtajien toteuttamaa sisäistä kriisiviestintää kuvaava tutkimus.

Tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2021 tutkimusta varten kehitetyllä mittarilla käyttäen sähköistä kyselyohjelmaa. Tutkimukseen vastasi 204 hoitotyöntekijää. Tulokset julkaistiin Journal of Nursing Management -lehdessä.

Lisätietoja:

TtM Petra Kämäräinen, pekamara (a) student.uef.fi, p. 040 968 6997

Tutkimusartikkeli:

Kämäräinen P-M., Nurmeksela A., & Kvist, T. (2022). A cross sectional study of nurses’ perceptions of nurse leaders’ internal crisis communication during the COVID-19-pandemic. Journal of Nursing Management,1-11. https://doi.org/10.1111/jonm.13707