Sopimushoito vähentää uusintarikollisuutta ja päihteiden terveyshaittoja

Päihdehoito vapaudessa on vankeutta kannattavampi seuraamus päihdetaustaisille rikoksentekijöille. Tämä selvisi juuri julkaistussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin Ruotsissa käytössä olevan sopimushoitoseuraamuksen vaikuttavuutta.

Sopimushoidolla tarkoitetaan rikosoikeudellista rangaistusta, jossa rikoksentekijä suostuu vapaaehtoisesti erityisen toimeenpanosuunnitelman mukaiseen hoitoon.

– Kyseessä on vapaudessa suoritettava vaihtoehtorangaistus ehdottomalle vankeustuomiolle. Sen piiriin ohjataan pääasiassa silloin, kun päihteiden väärinkäytön tai muun hoitoa vaativan olosuhteen katsotaan johtaneen rikokseen, kuvailee psykologian yliopistonlehtori Suvi Virtanen.

Päihdekuntoutusjakso suunnitellaan aina yksilön tarpeiden pohjalta, ja se voi sisältää psykososiaalisen hoidon lisäksi esimerkiksi opioidikorvaushoitoa.

Virtanen kertoo, ettei sopimushoito ole tällä hetkellä Suomen rikosseuraamusvalikoimassa. Sen käyttöönottoa selvitettiin 2000-luvun alkuvuosina, mutta ehdotettu lakimuutos kaatui muun muassa epäselvyyksiin viranomaisyhteistyön toteuttamisessa ja kustannuskysymyksissä.

Uusintarikollisuuden riski pienempi sopimushoidossa

Vaikka sopimushoito on ollut Ruotsissa käytössä 1980-luvun lopulta saakka, sen vaikuttavuutta ei ole tutkittu aiemmin. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Ruotsin vankeinhoitolaitoksen rekisteritietoja yhdistettynä muihin kansallisiin rekistereihin, kuten erikoissairaanhoidon käyntitietoihin. Tutkittavat suorittivat sopimushoitoseuraamusta vuosien 1999 ja 2012 välillä, ja heitä seurattiin vähintään kahden vuoden ajan.

– Sopimushoidon myötä tutkittavien rikoskäyttäytyminen sekä päihteiden käyttöön liittyvät terveyshaitat, kuten yliannostukset sekä psykiatrisista ja somaattisista syistä johtuvat sairaalahoitojaksot, vähentyivät merkittävästi verrattuna aikaan ennen sopimushoidon alkua.

Sopimushoitoon tuomittujen joukossa merkittävä osuus oli suorittanut myös yhdyskuntaseuraamusrangaistuksia ja ehdottomia vankeusrangaistuksia. Yksilönsisäisessä tutkimusastelemassa tarkasteltiin yksilön riskiä uusintarikollisuuteen ja terveyshaittoihin sopimushoidon aikana verrattuna ajanjaksoihin, jolloin kyseinen henkilö suoritti yhdyskuntaseuraamusta tai oli ehdonalaisessa vapaudessa vankilatuomion jälkeen.

– Uusintarikollisuuden sekä terveyshaittojen riski oli pienempi sopimushoidossa kuin yhdyskuntaseuraamuksen tai ehdonalaisen vapauden aikana, Virtanen tiivistää.

Hoitoa tarjoamalla rangaistusta parempia tuloksia

Päihdeongelmat ja rikollisuus kulkevat usein käsi kädessä. Rikosten uusimisen ehkäisemiseksi tehokkain tapa auttaa on juurisyiden hoitaminen, ja usein juurisyyt liittyvät tavalla tai toisella päihteiden käyttöön.

– Päihderiippuvuus käsitetään etenevissä määrin terveyskysymykseksi, johon tulisi ensisijaisesti puuttua terveydenhuollon keinoin. Vankila ei yleensä ole paras paikka henkilölle, joka tarvitsisi asianmukaista hoitoa ja tukea toipumiseen.

Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että hoitoa tarjoamalla voidaan saavuttaa yhteiskunnallisen turvallisuuden ja kansanterveyden näkökulmasta parempia tuloksia kuin rangaistukseen painottuvilla seuraamuksilla.

Tulevaisuudessa sopimushoidon vaikuttavuutta on tarkoitus tutkia lisää tuoreemman aineiston avulla.

Artikkelin tiedot:
Virtanen, S., Aaltonen, M., Latvala, A., Forsman, M., Lichtenstein, P., Chang, Z. Effectiveness of substance use disorder treatment as an alternative to imprisonment. BMC Psychiatry 24, 260 (2024). https://doi.org/10.1186/s12888-024-05734-y

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Suvi Virtanen, suvi.virtanen@uef.fi