Suomalaiset aluemediat suhtautuvat myönteisesti tai neutraalisti malminetsintään Lapissa

Suomalaiset alue- ja paikallislehdet kertovat pääasiassa myönteisesti tai neutraalisti malminetsinnästä ja kaivostoiminnasta Lapissa. Tämä havaittiin kansainvälisessä tutkimuksessa, joka selvitti julkista keskustelua ja suhtautumista kaivostoimintaan alue- ja paikallislehdissä Suomessa, Saksassa ja Espanjassa. Tutkimus on julkaistu Mining Metallurgy & Exploration -tiedelehdessä.

Suomalaislehtien kirjoituksista selkeästi kaivosmyönteisimpiä olivat lehtien pääkirjoitukset. Uutisteksteissä malminetsinnästä ja kaivostoiminnasta kerrottiin neutraalisti tai myönteisesti. Kriittiset näkökulmat tulivat vahvimmin esiin mielipidekirjoituksissa. Vertailumaista Espanjan Andalusian alueen medioissa kaivostoiminnasta kirjoitettiin selkeästi myönteisemmin kuin Suomessa. Kriittisten kirjoitusten osuus oli kaikissa maissa vähäinen, alle viidennes, mutta Suomessa osuus oli suurempi kuin Saksassa ja Espanjassa.

– Medialla on iso merkitys siinä, mitä se korostaa ja mitä se jättää sanomatta. Se muovaa ihmisten tietoisuutta ja näkemyksiä. Suomessa, jossa tarkempana tutkimusalueena oli Lappi, malminetsinnästä raportoitiin lehdissä hyvin positiiviseen sävyyn. Ympäristöriskit mainittiin usein ohimennen. Mineraalien rooli akkuteollisuudelle ja niiden merkittävä rooli energiamurroksessa muodostivat selkeän alateeman, kertoo tutkimuksen tekijöistä nuorempi tutkija Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksessa huomattiin verrokkimaiden välillä selkeitä yhteneväisyyksiä. Yleisiä teemoja mediassa olivat kaivostoiminnan uusi tuleminen, kaivoshistoria ja -toiminnasta aiheutuvat haitat. Myös menneet, nykyiset ja tulevat työllisyysmahdollisuudet olivat tärkeitä aiheita lehdissä. Tarve tasapainottaa kaivostoiminnan ympäristö- ja muut riskit taloudellisen hyvinvoinnin kanssa puhutti erityisesti kiistatilanteiden yhteydessä.

Tutkimus tukee aiempia havaintoja, että suuri osa median jutuista perustuu mediatiedotteisiin, joita eri toimijat kuten kaivosyhtiöt tuottavat. Näin pyritään mahdollisesti vaikuttamaan toimintaan kohdistuviin odotuksiin paikallistasolla. Tutkijat yllättyivät siitä, että kaivosteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen väittely sekä paikallisyhteisöjen ääni eivät nousseet laajemmin esille lehdissä, vaikka ne ovat olleet näkyvästi esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– On mahdollista, että esimerkiksi ympäristöjärjestöjen suhteellisen heikko näkyvyys voi johtua myös niiden suosimista muista viestintäkanavista, Kotilainen arvioi.

Tutkijat hahmottivat lehtien kirjoituksista kaksi vallitsevaa kerrontatapaa: kaivostoiminnan tuomat taloudelliset ja työllisyysmahdollisuudet sekä kaivostoiminnan mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset. Näitä narratiiveja tukevat sidosryhmät, joilla on joko kaivosmyönteisiä tai -vastaisia tavoitteita.

– Ensimmäistä narratiivia ruokkivat kaivosten tuomat hyödyt, kuten kaivosyhtiöiden rahoittama toiminta sekä investoinnit ja mahdolliset työpaikat. Median positiivinen suhtautuminen onkin osittain riippuvainen kaivostoiminnan vaikutuksesta paikallistalouteen. Se voi nopeasti muuttua, jos sektorin merkitys pienenee. Toista narratiivia ajavat järjestöt ja paikalliset, joita huolettavat erityisesti ympäristöriskit, jotka liittyvät esimerkiksi vesien ja jätteiden hallintaan. Tämä narratiivi vahvistuu helposti yksittäisten tapausten kautta, joilla vaikutetaan kuvaan koko alasta, Kotilainen kertoo.

Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että pitkällä aikavälillä myönteinen kerrontatapa tulee pysymään vallitsevana, sillä yhteiskunnan tarve kaivosteollisuuden tuotteille jatkuu ja jopa kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta, jos odotetut paikalliset hyödyt pienenevät tai jäävät toteutumatta ja samalla ympäristöhaitat ylittävät jatkuvasti uutiskynnyksen, kaivostoimintaa voidaan kyseenalaistaa kasvavassa määrin.

Tutkimusaineisto kerättiin osana EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamaa INFACT-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää innovatiivisia, ympäristöystävällisempiä ja sosiaalisesti hyväksyttäviä malminetsintämenetelmiä. Kaikkiaan INFACT-hankkeeseen osallistui yhteensä 17 organisaatiota seitsemästä eri maasta. Hanketta koordinoi saksalainen Helmholtz Institute Freiberg for Resource Technology (HIF).

Alue- ja paikallislehtien tutkimuksen tutkimusotos rajattiin 18 kuukauden jaksolle syyskuusta 2018 helmikuuhun 2020. Pohjois-Suomesta tutkituista lehdistä kertyi 142 artikkelia tältä aikaväliltä. Tutkimusartikkelin ensimmäisenä kirjoittajana oli Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäki. Itä-Suomen yliopistosta artikkelin kirjoittajiin lukeutuivat nuorempi tutkija Juha Kotilainen ja yliopistotutkija Tuija Mononen historia- ja maantieteiden laitokselta.

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs42461-021-00453-4. INFACT-hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa https://www.infactproject.eu/.

Lisätietoja:

Juha Kotilainen, nuorempi tutkija, historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, juha.kotilainen1@uef.fi

Tuija Mononen, yliopistotutkija, historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, tuija.mononen@uef.fi, puh. 050 372 8627