Suomalaiset ovat valmiita maksamaan ympäristöystävällisemmästä lääkealasta

Suomalaiset ovat halukkaita maksamaan ympäristöystävällisemmästä lääkealasta ja lääkepolitiikasta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tuore tutkimus. Maksuhalukkuus heijastaa suomalaisten huolta lääkkeiden ympäristövaikutuksista ja lääkealan ympäristöystävällisyyteen kohdistuvia odotuksia. Koko väestöön suhteutettuna vuotuinen maksuhalukkuus vaihteli 37 ja 134 miljoonan euron välillä, ja ympäristöasenteet vaikuttivat siihen merkittävästi. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä haitallisten lääkeaineiden määrän vähentämistä ympäristössä ja erityisesti koko EU:n laajuisia politiikkatoimia lääkealan kestävyyden parantamiseksi.

Aiemmin ei ole tutkittu, miten väestö arvottaisi ympäristöystävällisempää lääkealaa, vaikka lääkkeiden ympäristövaikutukset ovat merkittävä ympäristön monimuotoisuutta uhkaava tekijä ja lääkkeiden käyttäjät tiedetään suurimmaksi lääkkeiden ympäristöpäästöjen lähteeksi.  Väestön maksuhalukkuutta ja arvotuksia lääkealan ympäristöystävällisyydelle tutkittiin diskreetin valinnan kokeella osana laajempaa lääkkeet ja ympäristö -teemaista kyselytutkimusta. Kyselyssä vastaajille esitettiin lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtääviä lääkepolitiikkavaihtoehtoja, jotka olivat erilaisia yhdistelmiä lääkkeiden ympäristövaikutuksista saatavilla olevan tiedon kattavuudesta, politiikan maantieteellisestä laajuudesta, muutosten toteuttamiseen kuluvasta ajasta, konkreettisista ympäristövaikutuksista ja vuosikustannuksista kansalaista kohti. Koko väestöön suhteutettuna vastaajien vuotuinen maksuhalukkuus vaihteli 37 ja 134 miljoonan euron välillä kyselyssä tarjotusta politiikkavaihtoehdosta riippuen. Maksuhalukkuus riippui lisäksi merkittävästi vastaajan yleisestä ympäristöasenteesta.

Vastaajat arvostivat ympäristöystävällisemmässä lääkepolitiikassa eniten toimien konkreettisia ympäristövaikutuksia eli ympäristöön päätyvien haitallisten lääkeaineiden määrän vähenemistä. Toiseksi tärkeimpänä nousi esille väestön halukkuus koko EU-alueen kattaville politiikkatoimille, joten tulokset tukevat ajatusta EU-tasoisten toimien kehittämisestä lääkealan ympäristökestävyyden parantamiseksi. Tiedonsaanti lääkkeiden ympäristövaikutuksista arvotettiin kolmanneksi tärkeimmäksi.  

– Lääkkeiden käyttäjille on kuitenkin tärkeää tiedottaa lääkkeiden ympäristövaikutuksista oikealla tavalla ja vastuullisesti, ettei ympäristönäkökulma heikennä esimerkiksi potilaan lääkehoitoon sitoutumista, nuorempi tutkija Lasse Alajärvi toteaa.

Vastaajien yleisellä ympäristöasenteella havaittiin merkittävä vaikutus maksuhalukkuuteen. 39,6 prosenttia vastaajista kuului ympäristöystävällisimpään joukkoon, jonka maksuhalukkuus oli keskimäärin yli kuusinkertainen vähiten ympäristöystävälliseen vastaajajoukkoon verrattuna. Vähiten ympäristöystävälliseen ryhmään lukeutui 28,7 prosenttia vastaajista. Ympäristöystävällisimmässä ryhmässä oli enemmän naisia, korkeasti koulutettuja ja iältään yli 60-vuotiaita.

Euromääräiset tulokset ympäristöystävällisempään lääkealaan liittyvästä maksuhalukkuudesta auttavat arvioimaan alan ympäristötoimien arvostusta väestön keskuudessa. – Kääntäen voidaan ajatella, että koettu hyöty ja tyytyväisyys ympäristöystävälliseen lääkepolitiikkaan on vielä suurempi, jos muutoksia lääkealalla pystytään toteuttamaan ilman vastaavaa rahallista panostusta väestöltä.

Tutkimuksen tulokset valottavat myös, millaisia asioita lääkkeiden ympäristöpäästöjen suurin yksittäinen lähde, lääkkeiden käyttäjät, arvostaa tulevaisuuden ympäristöystävällisessä lääkepolitiikassa.

Kyselytutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n vastaajapaneelille sähköisesti joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 2030 Manner-Suomessa asuvaa, 18–79-vuotiasta henkilöä. Tutkimus on osa lääkkeiden kestävän kehityksen SUDDEN-hanketta (www.sudden.fi). Hankkeessa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja lääkealan kestävyyden parantamiseksi. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lisätietoja:

Nuorempi tutkija Lasse Alajärvi, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, puh. 040 355 2679, lasse.alajarvi (at) uef.fi

https://uefconnect.uef.fi/henkilo/lasse.alajarvi/

Tutkimusartikkeli: Alajärvi L, Lehtimäki A-V, Timonen J, Martikainen J. Willingness to Pay for Implementation of an Environmentally Friendly Pharmaceutical Policy in Finland—A Discrete Choice Experiment Study. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2022; 19(11):6535. https://doi.org/10.3390/ijerph19116535