Suomessa on vetovoimaa, mutta ei pitovoimaa kansainvälisille osaajille
Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston tutkimushankkeessa havaittiin, että työmarkkinoilla Suomessa vallitsee kestämätön ristiriita: osaavasta työvoimasta on kasvava pula, mutta kansainvälisillä osaajilla on vaikeuksia työllistyä ja löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilanteen korjaaminen edellyttää ripeitä ja pitkäjänteisiä toimia.
Riittääkö Suomella pitovoimaa?
Työperäinen maahanmuutto Suomeen on jatkunut suhteellisen vilkkaana. Vuonna 2023 ensimmäisiä työperäisiä oleskelulupia myönnettiin yli 16 000. Asiantuntijat ovat kuitenkin huolestuneita siitä, jatkuuko työperäisen maahanmuuton positiivinen kehitys, ja kuinka hyvin Suomi kykenee pitämään kiinni tänne muuttavista työntekijöistä. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemukset ovat olleet laskussa jo useamman vuoden.
Kansainvälisen osaamisen työvoimapalvelut eivät tue riittävästi työllistymistä
Tutkimushaastattelujen perusteella kansainväliset osaajat arvostavat suomalaisen yhteiskunnan vakautta, työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä laadukkaita julkisia palveluita muun muassa perheille. Monet kuitenkin kokevat, että heidän osaamistaan ei arvosteta, vaan työllistyminen edellyttää suomen kielen taitoa ja henkilökohtaisia verkostoja.
Kansainvälisten osaajien näkökulmasta työllisyys- ja yrittäjyyspalveluissa on kehitettävää. He näkevät, että palvelujärjestelmä on hajanainen, palvelujen käyttäminen hankalaa ja palveluiden tarjoajilta puuttuu tietotaitoa muun muassa osaamisen tunnistamisessa, asiakkaiden ohjaamisessa ja kielitaidossa. Nykyiset oleskelulupakäytännöt vaikuttavat lisäksi siihen, että kansainväliset osaajat eivät aina näe yrittäjyyttä houkuttelevana uravaihtoehtona.
Asenteita muutettava, palveluja tehostettava ja kansainväliset osaajat otettava mukaan päätöksentekoon
Tutkimushankkeen politiikkasuosituksissa tuodaan esiin useita muutostarpeita. Suomeen tarvitaan pitkän aikavälin visio, joka selkeästi linjaa kansainvälisen osaamisen maahanmuuton tavoitteet ja Suomeen muuttaville annettavan palvelulupauksen sekä luo näkemyksen osallistavasta yhteiskunnasta. Vision laatiminen ja toteuttaminen edellyttää julkisilta toimijoilta tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä ja sitä, että kansainväliset osaajat otetaan aktiivisemmin mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja julkisten palvelujen kehittämiseen.
Lisäksi julkisia palveluja on kehitettävä niin, että kansainväliset osaajat voivat asioida viranomaisten kanssa kaikissa tilanteissa ainakin englannin kielellä. Julkisista palveluista tulee myös tiedottaa nykyistä aktiivisemmin sekä työtä etsiville kansainvälisille osaajille että rekrytoiville yrityksille. Yritykset tarvitsevat positiivisia esimerkkejä, vertaistukea ja kannusteita ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamiseen. Yrittäjyyden houkuttavuuden lisääminen puolestaan edellyttää oleskelulupakäytäntöjen joustavoittamista.
Business Finlandin rahoittamassa Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä kaksivuotisessa tutkimushankkeessa on selvitetty korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien kokemuksia siitä, millaista Suomessa on asua, työskennellä ja toimia yrittäjänä. Tutkimukseen on haastateltu yli kuuttakymmentä eri taustoista tulevaa kansainvälistä osaajaa sekä kartoitettu heitä koskevia politiikkatoimia ja julkisia palveluja.
Lisätietoja:
Hankkeen johtaja, apulaisprofessori Tero Montonen, Itä-Suomen yliopisto, tero.montonen(at)uef.fi, +358 40 355 2074.
Turun osahankkeen johtaja, professori Ulla Hytti, Turun yliopisto, ulla.hytti(at)utu.fi, +358 40 540 9112.
Hankkeen verkkosivut: www.hiwe.fi. Verkkosivuilla on hankkeen tuloksia ja kansainvälisiin osaajiin liittyviä
monipuolisia blogikirjoituksia.
Hankkeen politiikkasuositukset: www.hiwe.fi/politiikkasuositukset/?lang=fi