Suurin osa ikääntyneistä käyttää mielellään sähköisiä sote-palveluita

Ikääntyneiden suomalaisten valmiudet sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttämiseen vaihtelevat merkittävästi. Kyselytutkimuksen mukaan suurimmalla osalla 65–74-vuotiaista on hyvät tietotekniset taidot, tarvittavat laitteet ja halu käyttää sähköisiä palveluita, kun taas yli 75-vuotiaista yli puolet kokee tietotekniset taitonsa välttäviksi tai huonoiksi.

Kyselytutkimus selvitti 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten valmiutta ja halua käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita kuten internetin välityksellä tapahtuvaa etäasiointia, Kelan palveluita ja itsehoitopalveluita. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 verkkokyselynä, ja validoituja vastauksia tuli 978. Suurin osa vastanneista käytti tietotekniikkaa tai älylaitetta kotonaan pankkipalveluihin ja uutisten lukemiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Tutkimuksen toteuttivat väitöskirjatutkija Jukka Mielonen, professori Kaija Saranto, professori Hanna Kuusisto ja yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta sekä toiminnanjohtaja Anssi Kemppi Eläkeliitosta. Tutkimustuloksista on julkaistu vastikään artikkeli Gerontologia-lehdessä.

Kyselytutkimukseen osallistuneista suurin osa (76 %) kertoi käyttävänsä mielellään sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Lisäksi suurin osa luotti siihen, että he saavat hoidettua asiansa sähköisissä palveluissa. Suurimmat hyödyt nähtiin ajankäytön ja kustannusten säästössä sekä paikkariippumattomuudessa. Suurimmaksi sähköisten palvelujen käytön esteeksi koettiin puolestaan toive tai tarve henkilökohtaiseen kontaktiin.

Ikääntyvän väestön selviytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sähköistymisestä herättää myös huolta. Haasteita voivat tuottaa puutteelliset tietotekniikan ja internetin taidot, teknologiapelko sekä fyysiset ja kognitiiviset rajoitteet. Kyselytutkimuksessa tietoteknisen laitteen tai sovelluksen käytön esteiksi koettiin muun muassa monimutkaisuus, vaikeatajuiset tekstit sekä näppäinten, painikkeiden tai kirjainten koko. Vastaavasti aiemmissa tutkimuksissa sähköisten palveluiden käyttöä lisääviksi tekijöiksi on tunnistettu pitkäaikaissairaus, hyvä digipalveluiden käytön osaaminen, korkea koulutus, positiivinen asenne, mahdollisuus käyttää palveluita, palveluiden saatavuus ja asuinalue.

Ikäluokkien välinen digitaalinen kuilu saattaa tulevaisuudessa pienentyä, sillä ikääntyvistä yhä useammalla on riittävät tietotekniset taidot ja välineet sähköisten palvelujen käyttämiseen. Palveluverkkojen suunnittelussa on silti otettava huomioon vanhimpien ikäluokkien kyky käyttää sähköisiä palveluita.

Lisätietoja:

Jukka Mielonen, väitöskirjatutkija, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, jukmi@student.uef.fi, p. 050 549 3285

Kaija Saranto, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, kaija.saranto@uef.fi, p. 050 565 0040

Artikkeli verkossa: Mielonen, J., Saranto, K., Kuusisto, H., Kemppi, A., & Kinnunen, U.-M. (2021). Ikääntyvien näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista. Gerontologia, 35(1), 3-12. https://doi.org/10.23989/gerontologia.89447