Synnytyspelko yhteydessä lyhempään imetysaikaan
Tuoreen tutkimuksen mukaan synnytyspelosta kärsineet äidit imettävät lastaan keskimääräistä lyhemmän aikaa synnytystavasta riippumatta. Tutkijoiden mukaan synnytyspelko voikin kertoa myös suuremmasta tuen tarpeesta imetyksessä. Kuopion syntymäkohortti (KuBiCo) -aineistoon perustuva tutkimus tarkasteli synnytykseen liittyviä tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa imetyksen toteutumiseen ja kestoon lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2013–2020 kerättyä aineistoa, joka käsitti 2 521 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttänyttä naista. Äidit täyttivät tutkimuskyselyitä raskauden aikana. Lisäksi he vastasivat imetyksen kestoa selvittäneeseen kyselyyn lapsen ollessa yhden vuoden ikäinen.
Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauden ajan. Tutkimukseen osallistuneista äideistä 98 prosenttia aloitti imetyksen synnytyksen jälkeisen viikon aikana, lähes puolet täysimetti lastaan vähintään neljän kuukauden ajan ja kolme neljästä imetti lastaan vähintään kuuden kuukauden ajan. Imetyksen kesto oli pidempi useimmiten äideillä, jotka synnyttivät alateitse ilman komplikaatioita.
Synnytyspelko voi vaikuttaa imetyksen kestoon synnytystavasta riippumatta
Merkittävä havainto tutkimuksessa oli synnytyspelon yhteys imetyksen kestoon. – Synnytyspelosta kärsineillä äideillä täys- ja osaimetyksen jääminen suositusta lyhytkestoisemmaksi oli kolme kertaa todennäköisempää, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, LL Maija Vasanen.
Tämä on ensimmäinen havainto synnytyspelon ja imetyksen toteutumisen välisestä yhteydestä. Synnytyspelolla oli merkittävä yhteys imetyksen kestoon riippumatta siitä, oliko synnytystapana spontaani alatiesynnytys, elektiivinen tai kiireellinen keisarileikkaus tai imukuppiavusteinen synnytys.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että myös kaksosraskaus, äidin ylipaino, korkea verenpaine ja tupakointi oli yhteydessä lyhempään imetyksen kestoon. Kaksosten äideistä 40 prosenttia imetti vähintään kuuden kuukauden ajan. Muita lyhempään imetysaikaan yhteydessä olleita tekijöitä olivat äidin nuori ikä, ensisynnyttäjyys, yksinhuoltajuus sekä alhaisempi koulutustaso.
Yhä useampi imettää yli kuusi kuukautta
Tutkijoiden mukaan tutkimuksessa havaittiin myös ilahduttava positiivinen kehitys imetyksen kestossa. Yli kuusi kuukautta imettäneiden äitien osuus nousi noin 71 prosentista 85 prosenttiin vuosien 2013–2020 välisenä aikana. Samaan aikaan lyhemmän aikaa imettäneiden osuus laski 27 prosentista 15 prosenttiin.
– Imetyksen pidentyminen voi selittyä lisääntyneellä tietoisuudella imetyksen hyödyistä ja se kertoo imetysneuvonnan ja tuen onnistumisesta. Imetystä voidaan edistää antamalla kohdennettua tukea äideille, joilla on tunnistettuja riskitekijöitä, kuten synnytyspelko, kaksossynnytys tai tupakointi. Terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä jatkossa keskittyä imetysneuvonnassa myös synnytyspelosta kärsiviin äiteihin sekä muihin ryhmiin, joilla voi esiintyä haasteita imetyksen aloituksessa, toteaa tutkimusta johtanut professori Leea Keski-Nisula.
Kuopion syntymäkohorttitutkimus (KuBiCo) on Kuopion yliopistollisen sairaalan, Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteishanke.
Lisätietoja:
Professori, ylilääkäri Leea Keski-Nisula, Itä-Suomen yliopisto, kliininen lääketiede / Synnytykset ja naistentaudit, Pohjois-Savon hyvinvointialue, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/leea.keski-nisula/
LL Maija Vasanen, Itä-Suomen yliopisto, kliininen lääketiede, maijahv@uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Maija Vasanen, Anni Kukkonen, Katri Backman, Sari Hantunen, Leea Keski-Nisula. Fear of Childbirth Impairs Breastfeeding Success Independent of Mode of Birth. Breastfeeding Medicine 2024, julkaistu verkossa 2.10.2024. https://doi.org/10.1089/bfm.2024.0024