Täysjyvävilja voi edistää terveyttä muuttamalla suoliston serotoniinituotantoa

Tuoreen tutkimuksen mukaan täysjyväruista syöneillä aikuisilla on matalammat plasman serotoniinitasot kuin vähäkuituista vehnäleipää syöneillä. Tutkimuksessa havaittiin ruis- tai vehnäleseen käytön laskevan serotoniinipitoisuutta myös hiirten paksusuolessa, jossa valtaosa elimistön serotoniinista syntyy. Tulosten valossa suoliston serotoniinituotannon muuttuminen saattaa osaltaan myötävaikuttaa täysjyväviljojen terveyshyötyihin.

Itä-Suomen yliopiston ja kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n tutkijoiden yhteistyönä toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Täysjyväviljan käytöllä on havaittu yhteys muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiin, mutta tähän liittyvät vaikutusmekanismit tunnetaan vielä huonosti. Vaikutuksia voi olla sekä täysjyväviljan sisältämillä bioaktiivisilla yhdisteillä, fytokemikaaleilla, että kuiduilla, joista suolistobakteerit valmistavat erilaisia aineenvaihduntatuotteita.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten täysjyvärukiin käyttö vaikuttaa eri aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksiin verenkierrossa. Menetelmänä käytettiin kohdentamatonta metaboliittiprofilointia, jolla näytteestä voidaan havaita samanaikaisesti lukuisia, myös ennestään tuntemattomia aineenvaihduntatuotteita.

Koehenkilöt söivät ensin neljän viikon ajan vähäkuituista vehnäleipää 6–10 viipaletta päivässä ja sen jälkeen toiset neljä viikkoa saman verrantäysjyväruisleipää tai ruisleseellä täydennettyä vehnäleipää . Muuten he eivät muuttaneet ruokavaliotaan. Heiltä otettiin kummankin jakson päätteeksi paastoplasmanäytteet, jotka analysoitiin nestekromatografian ja massaspekrometrian yhdistelmällä. Näin saatuja aineenvaihduntatuotteiden profiileja eri leipien käyttöjaksoilta vertailtiin keskenään.

Täysjyvärukiin käyttö johti muun muassa merkittävästi matalampiin serotoniinipitoisuuksiin kuin vähäkuituisen vehnäleivän käyttö. Tutkijat testasivat vielä hiirillä, muuttaako viljakuidun lisääminen ruokavalioon serotoniinin tuotantoa suolistossa. Hiirten ruokavaliota täydennettiin yhdeksän viikon ajan ruislese-, vehnälese- tai selluloosajauholla. Ruis- tai vehnälesettä saaneilla hiirillä paksusuolen serotoniinipitoisuus oli huomattavasti matalampi.

Serotoniini tunnetaan parhaiten aivojen välittäjäaineena, mutta suoliston tuottama serotoniini säätelee pääosin ruoansulatuskanavan toimintaa. Veren kohonneen serotoniinipitoisuuden on havaittu voivan heikentää muun muassa sokeriaineenvaihduntaa – Täysjyväviljan puolestaan tiedetään vähentävän diabetesriskiä, ja näiden uusien tulosten perusteella vaikutus voisi ainakin osittain johtua serotoniinipitoisuuden laskusta, toteaa akatemiatutkija Kati Hanhineva Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.

Tutkijoita kiinnostaa myös serotoniin ja suolistosyövän yhteys. – Syöpäpotilailla plasman serotoniinin on havaittu olevan terveitä korkeampi, lisää Ranskassa toimivan IARC:n tutkija Pekka Keski-Rahkonen.

Täysjyväruisleivän käyttöön liittyi koehenkilöillä elimistön omista aineenvaihduntatuotteista myös matalammat tauriinin, glyserofosfokoliinin sekä kahden fosfatidyylietanoliamiineihin kuuluvan plasmalogeenin pitoisuudet. Lisäksi tunnistettiin 15 rukiin fytokemikaalia, joiden pitoisuus veressä kasvoi ruiskuidun käytön myötä. Osa havainnoista oli odotettavissa, mutta erityisesti elimistön omien aineenvaihduntatuotteiden muutos oli yllättävä ja kertoo tutkijoiden mukaan käytetyn teknologian mahdollisuuksista täysin uusiin löytöihin jotka auttavat jatkotutkimusten suunnittelussa.     

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Kati Hanhineva, Itä-Suomen yliopisto, kati.hanhineva (a) uef.fi, p. 0403552364

Tutkija Pekka Keski-Rahkonen, International Agency for Research on Cancer, keskip (a) iarc.fr, p. +33 472 738 078

Tutkimusartikkeli:

Decreased plasma serotonin and other metabolite changes in healthy adults after consumption of wholegrain rye: an untargeted metabolomics study. Pekka Keski-Rahkonen, Marjukka Kolehmainen, Jenni Lappi, Valerie Micard, Jenna Jokkala, Natalia Rosa-Sibakov, Jussi Pihlajamäki, Pirkka V Kirjavainen, Hannu Mykkänen, Kaisa Poutanen, Marc J Gunter, Augustin Scalbert & Kati Hanhineva The American Journal of Clinical Nutrition, nqy394, Published 26 April 2019. https://doi.org/10.1093/ajcn/nqy394

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Korkeatasoinen ja tieteidenvälinen tutkimuksemme ja koulutuksemme vastaavat maailmanlaajuisiin haasteisiin ja rakentavat kestävää tulevaisuutta. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä. Tarjoamme opetusta lähes sadassa pääaineessa ja koulutamme tulevaisuuden osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yliopistoomme kuuluu neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kampuksemme sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa Yliopistossa on noin 15 500 opiskelijaa ja se työllistää noin 2 700 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa