TM Saara-Maria Jurva, väitös 11.2.2023: Uudenlainen näkökulma Raamatun kertomuksiin rakentaa uutta kristillistä teologiaa
Eksegetiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Raamattua ajatellaan usein kokoelmana oppilauseita ja teologisia rakenteita. Lähestyn väitöskirjassani Raamattua uudesta tulokulmasta. Selvitän, miten Heprealaiskirjeen kirjoittaja pyrkii vaikuttamaan lukijoihinsa kertomusten ja niiden synnyttämien tunteiden avulla. Työssäni hyödynnän uusinta amerikkalaista kognitiivista kirjallisuustiedettä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Heprealaiskirje kertoo omasta näkökulmastaan vanhoja heprealaisia tarinoita, joissa mukana ovat muun muassa Abraham, Melkisedek, Esau ja autiomaasukupolvi. Tutkimuksen päälöytö on, että nämä hahmot eivät ole vain vanhoja esikuvia. Kertomukset heistä on suunniteltu vaikuttamaan kuulijoiden tunteisiin. Tälle perustalle rakennetaan uutta kristillistä teologiaa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi puheita valmistellessa. Millaiset kertomukset hyödyttävät puheen päämäärää? Millaisia tunteita puhuja haluaa puheen kautta synnyttää? Millaisiin kertomuksiin puhuja haluaa kuulijoiden samastuvan? Tutkimus antaa välineitä tehdä entistä vaikuttavampia puheita.
Kirkollisessa kontekstissa tutkimusta on mahdollista hyödyntää sen pohtimisessa, millaista tarinaa kristinuskosta kirkossa nykyään kerrotaan, millaisia tunteita se synnyttää ja miten se vaikuttaa ihmisten toimintaan. Tulisiko tarinaa kertoa toisin, niin että se synnyttäisi toisenlaisia tunteita? Tutkimustulokset haastavat vallalla olevan kirkollisen rakkauspuheen ja osoittavat, että varhaiskristillisyydessä kristillisillä sankaritarinoilla oli merkittävämpi rooli kuin nykyään. Sankaritarinoissa tavoitetunne on kunnia, ja niissä keskeistä on sankarillinen kestävyys suuremman päämäärän vuoksi. Olisiko kirkollinen nykypuhe vaikuttavampaa, jos sankaritarinoita hyödynnettäisiin kuten varhaiskristillisyydessä?
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Keskeisin tutkimuksessa käytetty teoria on kognitiivisen kirjallisuustieteilijä Patrick Colm Hoganin teoria tarinoiden tunnerakenteista. Hoganin mukaan on universaaleja kertomusten tunnerakenteita, jotka toistuvat kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikakausina. Kertomusten päätyypit ovat teorian mukaan rakkauskertomus, sankarikertomus ja uhrikertomus. Tutkimukseni yksi keskeinen havainto on, että vaikka kristinuskoa sanoitettiin jo sen syntyaikana myös rakkaus- ja uhrikertomuksena, kuitenkin kaikki Heprealaiskirjeen uudelleenkerrotut raamatunkertomukset ovat sankaritarinoita. Sankarikertomuksilla näyttää olleen varhaiskristillisyydessä merkittävä asema uskon ja elämän sanoittajina.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Tutkimus tuo esiin sen, että raamatuntutkimuksessa tulisi tarkastella nykyistä enemmän kertomusten tunteita, jotka liittyvät kertomusten tavoitteisiin, sekä kertomusten herättämien tunteiden suhdetta teologiaan.
Lisätietoja:
Saara-Maria Jurva, smjurva(at)gmail.com, p. 044 276 4472, twitter.com/smjurva