Tulehduskipulääkkeen pahentama hengitystiesairaus on osin vielä mysteeri tutkijoille
Sanna Salmi korva-, nenä- ja kurkkutautien professoriksi Itä-Suomen yliopistoon
Joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Vähemmän tunnettu, mutta yhtä yleinen sairaus on krooninen rinosinuiitti eli nenä- ja sivuonteloiden tulehdus. – Noin puolella potilaista ne esiintyvät yhtä aikaa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien professori Sanna Salmi.
Osalla potilaista on erityisen vaikea tautimuoto, jossa yhdistyvät astma, krooninen rinosinuiitti ja tulehduskipulääkeyliherkkyys. – Tämä tulehduskipulääkkeen pahentama hengitystiesairaus puhkeaa nuorella aikuisiällä ja on elinikäinen. Sairastuneilla tulehduskipulääkkeet pahentavat huomattavasti astmaoireita, mutta niiden välttäminenkään ei enää paranna tautia.
Vaikeaan tautimuotoon liittyy usein rinosinuiitin polypoottinen alamuoto, jossa limakalvon pullistumat, polyypit, tukkivat nenä- ja sivuonteloita.
Muun muassa tätä sairausvyyhteä Salmi on tutkinut jo vuosien ajan HUSin Iho- ja allergiasairaalassa. Elokuussa hän aloitti Itä-Suomen yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professorin tehtävässä Kuopiossa, joten jatkossa tärkeänä yhteistyökumppanina on Kuopion yliopistollinen sairaala.
– Tavoitteena on toteuttaa Kuopiossa myös laajoja hoitotutkimuksia ja saada mukaan lääkeyrityksiä, joilla on kiinnostusta testata uusia lääkkeellisiä hoitoja potilailla. Täällä on erinomaiset puitteet kliinisille lääketutkimuksille, jotka tuottavat sekä hyötyä potilaille että resursseja toiminnan kehittämiseen.
Meneillään olevassa tutkimuksessa Salmi pyrkii valottamaan tulehduskipulääkkeen pahentaman hengitystiesairauden syntymekanismeja. – Vielä ei täysin ymmärretä, miten yliherkkyys tulehduskipulääkkeille kehittyy. Kyseessä ei ole allergia perinteisessä mielessä. Tavoitteena on tunnistaa riskitekijöitä, joista vaikean taudin voisi ennakoida ja joihin puuttumalla sen kehittymistä voisi hidastaa tai jopa estää.
– Olemme kokeilleet myös siedätyshoitoa tulehduskipulääkkeellä, mutta vain pieni osa potilaista hyötyi siitä hieman.
Vaikean astman ja kroonisen polypoottisen rinosinuiitin hoito kehittyy kuitenkin koko ajan. – Niihin on tullut myös biologisia lääkkeitä, joita on tärkeää tutkia myös suomalaisilla jo omintakeisen geeniperimämme vuoksi. Parantava hoito on vielä saavuttamaton tavoite.
Nopeasti aloitettu hoito parantaa kielisyövän ennustetta
Salmen toinen keskeinen tutkimuskohde on kielisyöpä, johon liittyy suuri kuolemanriski hoitojen kehittymisestä huolimatta. – Ennustetta parantaa syövän aikainen toteaminen ja hoito, joten olennaista on antaa esimerkiksi lääketieteen opiskelijoille jo perusopetuksessa hyvät valmiudet kielisyövän tunnistamiseen. Kielisyövän hoito sinänsä on KYSissä ja Suomessa maailman huippuluokkaa.
Tuoreen suupatologian apulaisprofessori Ahmed Al-Samadin ryhmän kanssa Salmi aikoo jatkossa hyödyntää kasvaimista saatuja näytteitä kielisyövän tutkimukseen. Niistä tuotettavien solu- ja kudosmallien avulla voidaan etsiä uusia syövän ennusteesta kertovia merkkiaineita ja selvittää erilaisten kasvaimien herkkyyttä eri hoitomuodoille. – Näin voidaan toivottavasti tarjota entistä yksilöidympää ja kohdennetumpaa hoitoa tulevaisuudessa.
Salmi tähdentää, että tutkimukseen kysytään aina potilaan lupa. – Potilaiden hoitoon tutkimustulokset jalkautuvat viiveellä, mutta on hyvin mahdollista, että näytteen luovuttaja hyötyy niistä vielä elinaikanaan.
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ovat laaja kokonaisuus, jonka osaaminen on Salmen mukaan Kuopiossa hyvällä mallilla. – Itsekin pääsen täällä ottamaan haltuun alan laajempaa kehitystä.
– KYSissä on ennestään vahva korvakirurgiaan ja kuuloon liittyvä tutkimuskokonaisuus, joka perustuu osaamiskeskusjohtaja Aarno Dietzin pitkäjänteiselle työlle. Omassa tutkimuksessani on paljon yhteistä kosketuspintaa myös keuhkosairauksiin, ja keuhkosairauksien professori Heikki Koskelan kanssa onkin yhteistyötä suunnitteilla.
Kuopion kampuksella ovat sekä yliopiston eri tutkimusalat että sairaalan eri klinikat lähellä toisiaan, mikä lähentää Salmen mukaan myös perustutkimusta ja potilailla tehtävää kliinistä tutkimusta.
– Korva-, nenä- ja kurkkutautien opetukselle on täällä luotu hienot puitteet. Oma tavoitteeni on pitää opetus mukana ajassa ja välittää opiskelijoille ajankohtaista, muuttuvakin tietoa.
Salmi vastaa yliopistossa korva-, nenä- ja kurkkutautien lisäksi foniatrian oppialasta ja luennoi myös logopedian opiskelijoille eli tuleville puheterapeuteille.
Sanna Salmi
Professori, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2023–
LL, Helsingin yliopisto 1998
LT, Helsingin yliopisto 2000
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Tampereen yliopisto 2006
Korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti, Helsingin yliopisto 2013
Tärkeimmät tehtävät
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri ja tutkimusryhmän johtaja, HUS Iho- ja allergiasairaala 2011–2023
Post doc -tutkija, Amsterdamin yliopisto 2004 sekä Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto 2001–2013
Tutkimusryhmän johtaja, Helsingin yliopisto 2013–2023
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen keskussairaalat ja Hyvinkään sairaala, 2008–2011
Lisätietoja:
Professori Sanna Salmi, sanna.salmi(a)uef.fi, +358447172508, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/sanna.salmi/
Kuvia median käyttöön:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/61534?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/61532?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/61535?encoding=UTF-8