Tutkimus: Ranking-sijoitusten merkitys strategisena tavoitteena väheni Itä-Suomen yliopistossa
Maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon yltäminen oli näkyvästi esillä Itä-Suomen yliopiston perustamisvaiheissa, mutta tavoite on jäänyt saavuttamatta. Yliopistojen strategioiden tarkastelu osoittaa, että kansainvälisillä ranking-sijoituksilla ei näytä ylipäätään olevan samanlaista painoarvoa Itä-Suomen yliopiston linjauksissa ja laajemmin suomalaisessa yliopistopolitiikassa kuin monissa muissa maissa.
Näin todetaan dosentti Mikko Kohvakan ja dosentti Arto Nevalan kirjoittamassa tutkimusartikkelissa Rankings and their limits: the role of global university rankings in university merges in Finland. Artikkeli ilmestyy Scandinavian Journal of Educational Research -julkaisun yliopistorankingeja koskevassa teemanumerossa.
Yliopistojen arvioinnilla, mittaamisella ja järjestykseen asettamiselle ovat pitkät juuret, mutta maailmanlaajuinen ilmiö yliopistorankingeista tuli 2000-luvun alussa osana laajempaa korkeakoulutuksen aseman muutosta ja toimintakulttuurin markkinallistumista.
Mannereurooppalaisten yliopistojen vaatimaton sijoittuminen ensimmäisissä rankingeissa aiheutti lähes shokkireaktion ja muutti yliopistopolitiikan linjauksia. Suomessa varsinkin elinkeinoelämä käytti ”huonoja” rankingsijoituksia perusteena vaatimuksilleen yliopistolaitoksen perusteellisesta uudistamisesta. Erityisesti Aalto-yliopiston rakentaminen sekä sen saama julkinen ja yksityinen rahoitus kytkeytyivät tavoitteeseen rankingeissa pärjäävästä ”huippuyliopistosta”.
Itä-Suomen yliopistoa perustettaessakin hyvä ranking-sijoitus oli esillä mutta epämääräisesti ilmaistuna ja pienemmässä roolissa kuin Aalto-yliopiston kohdalla. Kirjaus 200 parhaan joukkoon pääsemisestä vaikutti olevan enemmän julkiseen keskusteluun suunnattu viesti kuin vakavasti mietitty toiminnallinen tavoite. Tähän vaikutti myös se, että yliopistopolitiikan avaintoimija, opetus- ja kulttuuriministeriö suhtautui alusta lähtien varauksellisesti tulkinnanvaraisten ja kriteereiltään läpinäkymättömien kansainvälisten rankingien käyttämiseen yliopistojen laadun mittareina tai tavoitteiden määrittäjänä.
Vuosituhannen ensimmäisen kymmenluvun jälkeen ranking-sijoitukset ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Myös Itä-Suomen yliopiston aikoinaan omaksuma linjaus kansainvälisen huipun tavoittelun sekä tasa-arvoon pyrkivän kansallisen koulutustehtävän tasapainosta vaikuttaa olevan edelleen voimissaan. Toki tasapaino vaatii valppautta, ymmärrystä koulutuskäytäntöjen muutoksista ja valmiutta neuvotella asioista uudelleen toimintadynamiikan muuttuessa, muistuttavat Kohvakka ja Nevala.
Tutkimusartikkeli on luettavissa avoimesti verkossa: Mikko Kohvakka & Arto Nevala (2023) Rankings and their limits: the role of global university rankings in university mergers in Finland, Scandinavian Journal of Educational Research, DOI: 10.1080/00313831.2023.2204110
Lisätietoja:
Mikko Kohvakka, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, mikko.kohvakka@uef.fi, 0407195764
Arto Nevala, vanhempi yliopistonlehtori, dosentti, historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, arto.nevala@uef.fi, 0503097154