Tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen avulla kohti parempaa luonnon tilaa

Ryhmä metsäojitettujen soiden ennallistamisen asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostuneita kävi tutustumassa karujen soiden ennallistamiseen Lieksassa. Iltapäivän aikana kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mitä asioita hyvin toteutetussa metsäojitettujen soiden ennallistamisen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon.

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla käynnissä olevassa TurvaHiili -hankkeessa on tutkittu heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistamista. Tutkijat ovat selvittäneet, miten oikeilla kohdevalinnoilla ja hyvillä käytänteillä voidaan päästä kohti turvattua maaperän hiilivarastoa ja kohentunutta toiminnallista monimuotoisuutta. Tuloksia oli esillä 5.9.2024 Lieksan Kontiosuolla avoimessa ennallistamisnäytöksessä, joka järjestettiin yhteistyössä Tornator oy:n kanssa.

Hankkeen johtaja, professori Eeva-Stiina Tuittila Itä-Suomen yliopistosta toivotti osallistujat tervetulleiksi näytökseen ja nosti samalla esiin, että metsäojitettujen soiden ennallistamisessa tavoitteisiin sopivan kohteen valinta on yksi merkittävimmistä onnistuneen ennallistamisen edellytyksistä, koska samalla kohteella ei voida täyttää kaikkia tavoitteita. Hankkeen aikana toteutetun tutkimuksen mukaan etenkin karujen ja heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistamisessa muut tavoitteet, kuten suon vesitalouden ja monimuotoisuuden parantaminen, menevät ilmastonmuutoksen hillinnän edelle.

Kävelykierroksen ensimmäisellä kohteella ennallistaminen oli jo suunniteltu mutta ei vielä tehty. Luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö Tornatorista kertoi, että metsäojitettujen soiden ennallistamista suunniteltaessa voidaan tunnistaa alueita, joissa ennallistaminen ei tuota tavoiteltuja hyötyjä, ja toisaalta myös alueita, joissa työ on tavoitteiden kannalta kustannustehokasta. Osallistujien kesken keskustelua nousi etenkin yksityisten metsänomistajien tavoitteista ja kuinka heitä voisi kannustaa ennallistamaan omia metsäojitettuja, mutta heikkotuottoisia soitaan. Keskeiseksi hidasteeksi nousi rahallisen tuen saaminen.

Toisena kierroksen kohteena suolla oli kohde, jossa oli jo tehty ennallistamistoimenpiteitä. Maallikon silmään suo näytti lähes luonnontilaiselta, niin taitavasti yli 20 vuotta ojitettujen soiden ennallistamista tehnyt kaivinkoneenkuljettaja Jussi Vähäsalo oli ennallistanut suota sekä täyttämällä ojia, että tehden patoja. Tällä kohteella keskustelun aiheena olikin ennallistamisen käytännön toteutus, minkälaisiin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota soiden ennallistamista tehdessä, jotta tulos on mahdollisimman hyvä. Puheeksi nousi, että ojitettujen soiden ennallistamiseen ei ole saatavilla Hangosta Utsjoelle sopivaa yhtä kaavaa, vaan jokainen ennallistettava kohde on erilainen, joten suunnittelijan ammattitaito on keskeinen seikka onnistumisen kannalta.

Kolmannella kohteella oli tarjolla varsinainen näytös, kun kokenut kaivinkoneenkuljettaja teki ennallistamista ja kertoi kokemuksiaan käytännön kaivinkonetyöstä. Tällä kohteella tehtiin järeä pato, johon laitettiin puunrunkoja vahvistamaan rakenteita. Kuljettajan kokemuksen mukaan padon päälle jätetyn turpeen pintaan alkaa muodostua sammalta jo muutaman vuoden kuluessa.

Kierroksen päätteeksi professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopistosta toi esiin, että näiden tunnistettujen hyvien käytäntöjen kokoaminen yhteen paikkaan ja viestiminen eri sidosryhmille on keskeistä, jotta ojitettujen soiden ennallistamiselle saadaan mahdollisimman hyvä tulos. Tässä koulutuksen ja tiedonvaihdon merkitys korostuu, jotta parhaat käytännöt ja hiljainen tieto saadaan uusien suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön.

TurvaHiili - Heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistaminen – oikeilla kohdevalinnoilla ja hyvillä käytänteillä kohti turvattua maaperän hiilivarastoa ja kohentunutta toiminnallista monimuotoisuutta -​hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta, jonka rahoitus tulee Euroopan unionin Elpymis- ja palautumistukivälineeltä (RRF). Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Tornator oy:n kanssa.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Anu Laakkonen, metsätieteiden osasto, anu.laakkonen@uef.fi, p. 050 599 8904
Professori Teppo Hujala, metsätieteiden osasto, teppo.hujala@uef.fi, p. 050 336 7457