Tuuppaus terveysviestein ja näkyvyyttä parantamalla ei syrjäytä mieltymyksiä ja tottumusta lounasvalinnoissa
Terveyttä edistävään syömiseen kannustavat vihjeet huomattiin, mutta ne eivät parantaneet ruokavalintoja lounasravintolassa. Osana tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävää StopDia-hanketta toteutettu tutkimus tarkasteli sitä, miten terveydelle suotuisien ruokien tunnistamisen helpottaminen ja näkyvyyden parantaminen vaikuttivat asiakkaiden visuaaliseen tarkkaavaisuuteen ja ruokavalintoihin. Vaikutuksia arvioitiin ainutlaatuisella menetelmien yhdistelmällä, jota sovellettiin ensi kertaa luonnollisessa ruoanvalintatilanteessa. Tulokset on julkaistu Nutrients-lehdessä.
Valintaympäristö voi helpottaa hyviä valintoja
Ruokaympäristö vaikuttaa toimintaamme huomaamatta, usein vahvemmin kuin tietoinen mieli ja voimakkaammin kuin haluaisimme uskoa. Pienet ja merkityksettömiltä tuntuvat yksityiskohdat voivat ratkaista sen, mitä ja kuinka paljon syödään.
Ravitsemusterveyttä voidaan edistää valintaympäristöillä, jotka helpottavat suotuisia valintoja esimerkiksi esillepanon ja järjestyksen keinoin. Kyseessä on tuuppaukseksi kutsuttu lähestymistapa, joka perustuu kahdella Nobelilla palkittuun käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen. Englanniksi tuuppauksesta käytetään termiä nudge.
– Tyypillinen tuuppauskeino tekee suositellut vaihtoehdot helpommin havaittaviksi, jolloin todennäköisyys niiden huomaamiseen ja harkitsemiseen kasvaa. Tutkimusnäyttöä käytännön olosuhteista on kuitenkin vähän, kertoo Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Eeva Rantala.
Kolme tuuppausta parempiin lounasvalintoihin
Tutkimus tehtiin lounasravintolassa – työssä käyville tavanomaisessa ruokaympäristössä. Ravintolassa toteutettiin viiden päivän vertailu- ja interventiojaksot, joiden aikana ruokalista oli sama. Interventiojaksolla toteutettiin kolme tuuppausta, joiden tarkoitus oli hienovaraisesti houkutella terveyttä edistäviin valintoihin. Julisteet sisäänkäynnillä ja linjaston alussa virittivät ravitsemuksellisesti parhaiden vaihtoehtojen tunnistamiseen, reilun kokoiset Sydänmerkit osoittivat vastaavat vaihtoehdot linjastolla, ja sydänmerkityt ruoat sijoitettiin linjastolla ensimmäiseksi ja eturiviin, jotta niiden näkyvyys ja saavutettavuus paranivat.
Vaikutuksia arvioitiin monimenetelmäisesti.
Katseenseurannalla eli silmänliikkeitä mittaamalla tarkasteltiin asiakkaiden visuaalista tarkkaavaisuutta ja ruokavalintoja. Asiakkaita haastattelemalla selvitettiin tekijöitä, joiden he kokivat vaikuttaneen ruokavalintoihinsa. Linjastolta otetun ruoan määrää mittaamalla arvioitiin ravintolatason kulutusta. Katseenseurantaan ja haastatteluihin osallistui molemmilla tutkimusjaksoilla noin parikymmentä asiakasta. Ravintolatason aineisto vastasi 556 vertailujaksolla ja 589 interventiojaksolla myytyä ateriaa.
Terveyttä edistävään syömiseen kannustavat vihjeet kiinnittivät katseen, mutta ruokavalinnat eivät muuttuneet
Interventiojaksolla julisteet ja Sydänmerkit kiinnittivät osallistujien huomion. Ne keräsivät keskimäärin 13 prosenttia ruokavalintoja edeltäneestä visuaalisesta tarkkaavaisuudesta, joka kohdistui valintojen kannalta oleellisiin kohteisiin eli julisteisiin, Sydänmerkkeihin tai tarjolla olleisiin ruokiin. Interventiolla ei kuitenkaan havaittu vaikutuksia ruokiin kohdistuneeseen visuaaliseen huomioon tai ruokavalintoihin.
Tutkimuksessa hyödynnetyt keinot ovat tuuppauksen keinovalikoimassa hellävaraisimpia.
– Kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan kannustavat herätteet ja ravitsemusmerkinnät ovat paremmin hyväksyttyjä, mutta vaikuttavuudeltaan heikompia kuin esimerkiksi oletusvaihtoehdoksi asettaminen tai annoskokojen muuttaminen, jotka vaikuttavat tietoisen harkinnan sijasta suoraan toimintaan, Rantala selittää.
Haastatteluista tunnistettiin 17 tekijää, joiden osallistujat kokivat vaikuttaneen ruokavalintoihinsa. Yleisin näistä oli ruoan aistittava miellyttävyys eli miltä ruoka näyttää tai maistuu. Jaetulla kakkossijalla tulivat tuttuus ja terveellisyys.
– Terveellisyys tapasi kuitenkin olla melko epämääräinen motiivi, joka saattoi hävitä kilpaileville ruoanvalintakriteereille. Toisaalta terveellisyys tarkoitti monelle lautasmallia, joka ei niinkään ohjaa ruokavalintojen laatua vaan sitä, minkä verran aterian eri osat vievät tilaa lautasella, kuvaa yliopistonlehtori Leila Karhunen Itä-Suomen yliopistosta.
– Tutkimus lisää ymmärrystämme tuuppausinterventioiden vaikuttavuuden rajallisuudesta tilanteissa, joissa mieltymykset ja tottumukset ohjaavat ruoanvalintaa, jatkaa kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetz Tampereen yliopistosta.
Terveyttä tehokkaasti tukevan ruokaympäristön saavuttaminen edellyttää kohderyhmän huomioimista ja useita eri tavoin vaikuttavia keinoja
– Tuloksemme viittaavat siihen, että ravitsemusterveyden edistämiseen tähtäävät tuuppausinterventiot ja niihin liittyvä viestintä tulisi räätälöidä kohderyhmän ruoanvalintamotiiveihin ja ruokamieltymyksiin sopiviksi. Samalla olisi tärkeää panostaa terveyttä edistävien ruokien houkuttelevuuteen ja parantaa niiden ruokien ravitsemuslaatua, joita ihmiset jo suosivat, Rantala pohtii.
Tutkimus on osa Eeva Rantalan väitöstutkimusta ja toteutettiin Itä-Suomen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteistyönä osana tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtävää Stop Diabetes- eli StopDia-hanketta. StopDia on Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaanin, kliinisen ravitsemustieteen professori Jussi Pihlajamäen johtama tutkimus- ja kehittämishanke, jota rahoitti vuosina 2016–19 Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Eeva Rantalan väitöstutkimusta ovat rahoittaneet lisäksi Juho Vainion säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Elintarvikkeiden tutkimussäätiö ja Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto.
Julkaisun viite:
Rantala E, Järvelä-Reijonen E, Pettersson K, Laine J, Vartiainen P, Närväinen J, Pihlajamäki J, Poutanen K, Absetz P, Karhunen L. Sensory Appeal and Routines Beat Health Messages and Visibility Enhancements: Mixed-Methods Analysis of a Choice-Architecture Intervention in a Workplace Cafeteria. Nutrients. 2022; 14(18):3731.
Linkki julkaisuun:
https://doi.org/10.3390/nu14183731
Lisätietoja:
Eeva Rantala, väitöskirjatutkija
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Ravitsemus ja terveys
eevra(a)uef.fi, eeva.rantala(a)thl.fi, puh. +358 50 431 4370
Twitter: @EeRantala
StopDia-hanke: