Tyypin 2 diabetes ja sen liitännäissairaudet ovat yhteydessä elämänlaadun heikkenemiseen

Itä-Suomen yliopiston ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tuoreen yhteistyötutkimuksen mukaan suomalaisten tyypin 2 diabeetikoiden kokema terveyteen liittyvä elämänlaatu on merkittävästi alhaisempi kuin samaikäisellä muulla väestöllä. Erityisen merkittävästi elämänlaatu oli heikentynyt henkilöillä, jotka olivat sairastuneet tyypin 2 diabetekseen nuorena ja joilla oli useampia aineenvaihduntaan ja diabetekseen liittyviä liitännäissairauksia. Suomalaisista tyypin 2 diabeetikoista yli 40 prosentilla on vähintään kolme liitännäissairautta. Yleisimmät liitännäissairaudet ovat verenpainetauti, kohonnut veren kolesteroli ja sydänsairaudet.  Tutkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisessä Health and Quality of Life Outcomes- lehdessä.

Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa jo lähes 500 000 henkilöä. Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset korostavat tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja tehokkaan hoidon merkitystä sairauden ilmaantuvuuden ja sen liitännäissairauksien aiheuttamien elämänlaatumenetysten ehkäisemiseksi. Elintapaohjaus on osoitettu tehokkaaksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Näillä ehkäisytoimilla voidaan vaikuttaa sairauden ilmaantuvuuden lisäksi positiivisesti myös väestön elämänlaatuun toimintakykyisten elinvuosien lisääntymisen kautta. Jo sairastuneiden tehokkaalla hoidolla voidaan puolestaan ehkäistä liitännäissairauksia, jotka nyt julkaistujen tulosten perusteella ovat väestötasolla yhteydessä merkittävään elämänlaadun ja toimintakyvyn menetykseen.

Tutkimus toteutettiin kansallista Lääkebarometri 2015 -kyselyn aineistoa hyödyntäen. Kyselyyn vastasi 5305 henkilöä, joista 449 henkilöllä oli tyypin 2 diabetes.  Tutkimuksessa terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina käytettiin uutta kansainvälistä EQ-5D-5L- mittaria, joka mahdollistaa myös muiden kuin tyypin 2 diabeteksen elämänlaatuvaikutusten mittaamisen ja vertailun sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lisätietoja:

Nuorempi tutkija, proviisori, Kari Jalkanen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 0400 951 092, kari.jalkanen (a) uef.fi

Tutkijatohtori Emma Aarnio, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 833 7652, emma.aarnio (a) uef.fi

Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 355 2600 tai 044 071 8243, janne.martikainen (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Jalkanen K, Aarnio E, Lavikainen P, Jauhonen H, Enlund H, Martikainen J. Impact of type 2 diabetes treated with non-insulin medication and number of diabetes-coexisting diseases on EQ-5D-5 L index scores in the Finnish population. Health and Quality of Life Outcomes; 2019;9:1–10.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa