Vaihtamalla jokaisesta paikallaanolotunnista 10 minuuttia kevyeen liikuntaan voi hillitä verenpaineen kohoamista

Yli kuusi tuntia päivittäistä paikallaanoloa lapsuudesta varhaisaikuisuuteen voi nostaa systolista verenpainetta ylimääräiset 4 mmHg. Säännöllinen kevyt liikunta sen sijaan suojaa merkittävästi liialliselta verenpaineen kohoamiselta, käy ilmi Journal of Cachexia, Sarcopenia and Muscle -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta, joka toteutettiin Itä-Suomen yliopiston ja brittiläisten Bristolin ja Exeterin yliopistojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksessa seurattiin 2513:a Bristolin yliopiston ALSPAC-syntymäkohorttitutkimukseen osallisuvaa lasta 11 ja 24 ikävuoden välillä. Tutkimuksen alussa lapsille kertyi paikallaanoloa kuusi tuntia päivässä. Kevyttä liikuntaa kertyi niin ikään kuusi tuntia päivässä, ja reipasta tai rasittavaa liikuntaa lapset harrastivat 55 minuuttia päivässä. Varhaisaikuisuudessa päivittäisen paikallaanolon määrä oli noussut yhdeksään tuntiin, kevyen liikunnan määrä laskenut kolmeen tuntiin, ja reippaan tai rasittavan liikunnan määrä 50 minuuttiin.

Lasten keskimääräinen verenpaine tutkimuksen alussa oli 106/56 mmHg ja se nousi 117/67 mmHg:iin varhaisaikuisuudessa, mikä selittyy osin elimistön normaalilla kehityksellä. Paikallaanolon jatkuva lisääntyminen 11 ja 24 ikävuoden välillä oli kuitenkin yhteydessä keskimäärin 4 mmHg suurempaan systolisen verenpaineen nousuun. Lapsuudesta saakka harrastettu kevyt liikunta puolestaan madalsi lopullista lukemaa 3 mmHg:n verran, mutta reippaalla tai rasittavalla liikunnalla ei havaittu vastaavaa vaikutusta.

– Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin laskennallisesti, että korvaamalla 10 minuuttia jokaisesta päivittäisestä paikallaanolotunnista vastaavalla määrällä kevyttä liikuntaa voidaan saavuttaa 3 mmHg matalampi systolinen ja 2 mmHg matalampi diastolinen verenpaine varhaisaikuisuudessa. Tämä on merkittävää, sillä aikuisväestössä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että 5 mmHg:n lasku systolisessa verenpaineessa vähentää sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä kymmenellä prosentilla, sanoo lääkäri, kliinisen epidemiologian ja lasten terveyden dosentti Andrew AgbajeItä-Suomen yliopistosta.

Kyseessä on tähän saakka laajin ja pitkäaikaisin lasten ja nuorten seurantatutkimus, jossa tarkasteltiin liikemittarin avulla mitattua paikallanoloa ja liikkumista sekä näiden yhteyksiä verenpaineeseen. Osallistujien verenpaine sekä paikallaanolon, kevyen liikunnan ja reippaan tai rasittavan liikunnan määrä mitattiin 11, 15 ja 24 vuoden iässä. Paastoverinäytteistä määritettiin toistuvasti LDL- ja HDL-kolesteroli ja triglyseridit, verensokeri, insuliini ja tulehdusarvot. Analyyseissa otettiin huomioon syke, sosioekonominen asema, sydän- ja verisuonitautien sukurasite sekä mahdollinen tupakointi. Lisäksi rasva- ja lihasmassan määrä mitattiin DEXA-laitteella.

– Olemme aiemmin osoittaneet, että kohonnut verenpaine nuoruudessa lisää ennenaikaisten sydänmuutosten riskiä varhaisaikuisuudessa. Lapsuuden liikkumattomuus voi aiheuttaa kohonnutta verenpainetta, mutta kevyt liikunta on tehokas vastalääke, mikä on tärkeä havainto terveydenhuollon ja kansanterveyden näkökulmasta. Sen sijaan reipas tai rasittava liikunta ei ole alentanut nuorten verenpainetta satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Havaitsimme tämän johtuvan siitä, että lihasmassan kasvaessa verenpaine luontaisesti nousee, Agbaje sanoo.

– Maailman terveysjärjestö WHO ennakoi liikkumattoman elämäntyylin aiheuttavan vuoteen 2030 mennessä 500 miljoonaa uutta kroonista tautitapausta, joista puolet johtuu kohonneesta verenpaineesta. Vähintään kolme tuntia kevyttä liikuntaa päivässä on ensiarvoisen tärkeää kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja alentamisessa. Se voi olla esimerkiksi pitkiä kävelylenkkejä, kotitöitä, uintia ja pyöräilyä. Tällaista liikkumista tulisi edistää niin kotona, terveydenhuollossa kuin päätöksenteossakin, Agbaje toteaa.

Agbajen johtaman urFIT-CHILD-tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Ida Montinin säätiö, Eino Räsäsen säätiö, Matti ja Vappu Maukosen säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Alfred Kordelinin säätiö sekä EASO ja Novo Nordisk -säätiö.

Lisätietoja:

Dosentti Andrew Agbaje, MD, MPH, PhD, FESC, FAHA, FNYAM, Cert. Clinical Research (Harvard), Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, andrew.agbaje(a)uef.fi, +358 46 896 5633

https://uefconnect.uef.fi/en/person/andrew.agbaje/

Tutkimusryhmän verkkosivut: urFIT-CHILD Research group

Tutkimusartikkeli:

Agbaje AO. Lean Mass Longitudinally Confounds Sedentary Time and Physical Activity With Blood Pressure Progression in 2513 Children. Journal of Cachexia, Sarcopenia and Muscle, Nov 13, 2024. https://doi.org/10.1002/jcsm.13639

Muita aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita:

Agbaje AO, Perng W, and Tuomainen TP. Effects of accelerometer-based sedentary time and physical activity on DEXA-measured fat mass in 6059 children. Nature Communications 14, 8232 (2023), December 12. https://doi.org/10.1038/s41467-023-43316-w

Agbaje AO. Associations of Sedentary Time and Physical Activity from Childhood with Lipids: A 13-Year Mediation and Temporal Study. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism. 2024 Jun 17;109(7):e1494-e1505. https://doi.org/10.1210/clinem/dgad688

Kuva: Tutkimuksessa seurattiin 2513 lasta 11 ja 24 ikävuoden välillä. Lapsuudesta varhaisaikuisuuteen lisääntyvä paikallaanolo nosti systolista verenpainetta merkittävästi. Tutkimuksessa osoitettiin laskennallisesti, että korvaamalla 10 minuuttia jokaisesta paikallaanolotunnista vastaavalla määrällä kevyttä liikuntaa lapsuudessa, nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa voidaan saavuttaa 3 mmHg matalampi systolinen verenpaine. Kuva Andrew Agbaje.