Väitös 14.5.: Pätevä uskonnonopettaja hyödyntää tulevaisuuden taitoja

Uskonnonopettajaksi opiskelevat näkevät tulevaisuuden taidot osana uskonnonopettajan pätevyyttä. Tämä selvisi teologian ja yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Viinikan väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti uskonnonopettajaopiskelijoiden näkemyksiä 21. vuosisadan taidoista haastatteluilla ja kyselyillä. Viinikan väitöstilaisuus on verkossa 14. toukokuuta klo 12 alkaen: https://stream.lifesizecloud.com/extension/9057074/9db52358-d5e4-4c86-b00d-e8508a74306d

Tulevaisuuden taidot ovat osa valtakunnallisten opetussuunnitelmien edellyttämiä laaja-alaisen osaamisen taitoja. Niitä ovat muun muassa oppimaan oppimisen taidot, vuorovaikutustaidot, monilukutaito, työelämätaidot ja kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävät taidot. Näiden taitojen kehittämistä edellytetään kaikissa oppiaineissa, joten ne antavat opiskelijoille valmiudet opettaa myös uskontoa sekä perusopetuksen että lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien mukaisesti.

Jatkuvaa oppimista ja joustavaa asennetta

Myös viimeaikaiset koulutuspolitiikan painotukset korostavat opiskelijoiden ja työelämässä toimivien jatkuvaa oppimista ja yleisten taitojen kehittymistä. Tutkimuksessa selvitettiinkin opiskelijoiden käsityksiä taitojen kehittymisestä nykyisen uskonnonopettajakoulutuksen aikana.

– Kaiken kaikkiaan tulevat opettajat näkevät tulevaisuuden taidot osana uskonnonopettajan pätevyyttä ja odottavat pääsevänsä kehittämään niitä koulutuksensa aikana, Viinikka toteaa tutkimuksensa tuloksista.

Vaikka opiskelijoiden käsitykset vastasivat koulutuspolitiikan linjauksia, tutkimuksessa havaittiin opiskelijoiden olevan huolissaan siitä, että opettajankoulutus ei tue riittävästi taitojen kehittymistä.

– Erityisesti aineopinnoissa tulisi kiinnittää huomiota opiskelijoiden taitojen kehittymiseen, ja kokonaisvaltaista opettajan ammatillisuuden kehittymistä tulisi tulosten perusteella tukea nykyistä enemmän, Viinikka suosittelee.

Perusopetuksen ja lukion valtakunnalliset opetussuunnitelmat mainitsevat uskonto-oppiaineeseen liittyvinä taitoina esimerkiksi uskontolukutaidon, kriittisen ajattelun ja dialogin.

– Uskonnonopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden mukaisesti opettajan täytyy ymmärtää mennyttä, olla kiinni nykyhetkessä ja antaa valmiuksia tulevaan, Viinikka kuvailee.

Tutkimuksen perusteella teologian opiskelijat ovat valmiita kehittämään ajantasaisia uskonnonopettajalta edellytettäviä taitoja, jotka voivat äkillisten yhteiskunnallisten muutosten vuoksi osoittautua tulevaisuudessa nopeastikin tarpeellisiksi.

– Korona-aikaa edeltäneissä haastatteluissa yksi opiskelija kuvailikin uskonnonopettajan tarvitsevan tulevaisuudessa luovuutta, koska tulevaisuuden opetustavoista ei voi kukaan vielä tietää. Tärkeintä on opettajan kyky joustaa, olla avoin, inspiroiva sekä helposti lähestyttävä.

TM Kaisa Viinikan uskonnonpedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja “21ST CENTURY SKILLS AND RE TEACHER EDUCATION. A Case Study of Finnish Religious Education Student Teachers and Their Professional Development” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Martin Ubani Itä-Suomen yliopistosta.

 

Väittelijän painolaatuinen kuva: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/39693?encoding=UTF-8
 

Lisätietoja:
Kaisa Viinikka, kaisa.viinikka(at)uef.fi, p. 050 494 7091
Yhteystietoja ei saa julkaista.

Tilaa