Väitös 26.9. Lääkkeen vaiheet silmässä tunnetaan entistä tarkemmin

Proviisori Emma Heikkisen väitöstutkimus lisää ymmärrystä silmälääkkeiden farmakokinetiikasta eli siitä, mitä silmälääkkeille tapahtuu silmäkudoksissa. Tutkimuksessa myös kehitettiin laboratorio- ja laskennallisia menetelmiä silmälääkkeiden tutkimiseen. Tulokset hyödyttävät silmälääkkeiden ja lääkkeensaattomenetelmien kehitystä. Väitöstilaisuus on 26. syyskuuta 2020 Kuopion kampuksella ja sitä voi seurata myös verkossa.

Silmäsairauksien lääkehoitojen kehitys on haastavaa

Silmän sairaudet, kuten verkkokalvon ikärappeuma, diabeettinen retinopatia, glaukooma ja kaihi ovat maailmanlaajuisesti yleisimpiä syitä näkökyvyn menetykselle. Lääkehoidon haasteita ovat lääkkeen tarkka kohdentaminen ja riittävän vaikutusajan saavuttaminen.  Silmäsairauksiin tarvitaankin uusia lääkkeitä ja lääkkeiden saattomenetelmiä, joilla lääkkeiden vaikutusaikaa voidaan pidentää. Lisää tutkimustietoa tarvitaan myös siitä, mitä silmälääkkeille ja lääkeformulaatioille tapahtuu silmään annostelun jälkeen.

Väitöstutkimuksesta tietoa silmälääkkeistä ja niiden tutkimusmenetelmistä

Väitöstutkimus koostui osatöistä, joissa tutkittiin silmälääkkeiden farmakokinetiikkaan ja lääkkeenantoon liittyviä ilmiöitä. Apuna käytettiin laboratoriomenetelmiä ja tietokonesimulaatioita.

Yhtenä tutkimuskohteena olivat lääkeaineita käsittelevät entsyymit silmän kudoksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että lääkeaineiden esterisidoksia pilkkovien entsyymien aktiivisuus vaihteli suuresti eri silmäkudosten välillä.

Lisäksi kartoitettiin uusien aihiolääkkeiden kemiallisen rakenteen yhteyttä aihiolääkkeen aktivoitumiseen silmän kudoksissa. Aihiolääkkeet ovat lääkeaineita, joilla ei sillään ole lääkevaikutusta, mutta jotka aktivoituvat kudosten entsyymien vaikutuksesta. Tutkimus osoitti, että aihiolääkkeen rakenne vaikuttaa sen aktivoitumiseen.  

Tutkimuksessa selvitettiin myös lääkeaineiden jakautumista silmän linssiin. Jakautuminen oli vähäistä, eikä sillä ollut vaikutusta lääkeainepitoisuuteen silmän etukammionesteessä.

Tietokonesimulaatioiden avulla tutkittiin silmän lasiaiseen asetettavien lääkeaineimplanttien ominaisuuksia. Tulosten perusteella lääkeaineen tehokkuus pieninä pitoisuuksina on implantin toimivuuden kannalta tärkeä tekijä.

Väitöstutkimuksen tuottama tieto auttaa ymmärtämään, mitä silmälääkkeille tapahtuu silmässä annostelun jälkeen. Lisäksi useiden lääkeaineiden tutkiminen samanaikaisesti yhdessä laboratoriokokeessa osoittautui hyväksi tavaksi säästää tutkimuksiin kuluvaa aikaa.

Proviisori Emma Heikkisen väitöskirja Pharmacokinetic and Methodological Insights into Ocular Drug Development tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii johtava tutkija, filosofian tohtori Bente Steffansen LEO Pharmasta ja kustoksena dosentti, farmasian tohtori Marika Ruponen Itä-Suomen Yliopistosta. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                       

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37734?encoding=UTF-8

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Korkeatasoinen ja tieteidenvälinen tutkimuksemme ja koulutuksemme vastaavat maailmanlaajuisiin haasteisiin ja rakentavat kestävää tulevaisuutta. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä. Tarjoamme opetusta lähes sadassa pääaineessa ja koulutamme tulevaisuuden osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yliopistoomme kuuluu neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kampuksemme sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa Yliopistossa on noin 15 500 opiskelijaa ja se työllistää noin 2 700 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa