Väitös 30.10. Osalla verenpainelääkkeistä yhteys akillesjännevammoihin
Lääketieteen lisensiaatti Timo Nyyssösen väitöskirja tarkastelee akillesjänteen repeämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ja vamman hoitoa. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 30.10.2020 klo 12 alkaen.
Akillesjänne, joka yhdistää säären takaosan lihaksia kantaluuhun, voi revetä napsahtaen voimakkaan ponnistuksen yhteydessä. Usein tämä tapahtuu liikuntasuorituksen yhteydessä. Jänteen repeämistä voi edeltää paikallinen turvotus ja kipuoireisto, toisaalta joskus jänne repeää täysin yllättäen ilman ennakko-oireita. Akillesjänteen repeämä on yleisin ilman ihoviiltoa syntyvä jännevamma ja sen ilmaantuvuus on toistaiseksi tuntemattomista syistä ollut viimeisten vuosikymmenien aikana nousussa.
Akillesjänteen repeäminen vaikeuttaa liikkumista heikentämällä nilkan ojennusvoimaa. Jännevamma voidaan hoitaa leikkauksella tai erikoisvalmisteisella nilkkatuella. Leikkaushoitoon liittyy riski vaikeahoitoisiin haavakomplikaatioihin, toisaalta leikkauksella nilkan ojennusvoima korjaantuu ilmeisesti hiukan lastahoitoa paremmin. Viime vuosina leikkauksella hoidettavien potilaiden osuus on Suomessa vähentynyt.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin leikkaushoidon tuloksia ja vertailtiin kahta eri leikkausmenetelmää sekä selvitettiin vamman ilmaantuvuutta Suomessa 13 vuoden ajanjakson aikana. Potilaiden keski-ikä nousi tutkimusjakson aikana ja 79 prosenttia heistä oli miehiä. Tuoreissa akillesjännevammoissa yksinkertainen leikkaustekniikka osoittautui käyttökelpoiseksi teknisesti vaativampaan jännekielekekorjaukseen verrattuna.
Ennestään tiedetään, että eräiden antibioottien käyttöön liittyy kohonnut akillesjännerepeämäriski. Euroopan lääkevirasto onkin sivuvaikutusten vuoksi ohjeistanut rajoittamaan fluorokinoloni-ryhmän antibioottien käyttöä. Väitöstutkimuksessa todettiin lisäksi aiemmin tuntematon yhteys ACE-II-reseptoriantagonistien ja akillesjännerepeämän välillä. Tämä verenpainetaudin hoidossa yleisesti käytettävä lääkeaineryhmä vaikuttaa elimistössä saman reseptorijärjestelmän kautta, jota myös koronavirus käyttää sitoutuessaan ihmissoluun. Uuden havainnon merkitys vaatii kuitenkin vielä lisäselvityksiä.
Lääketieteen lisensiaatti Timo Nyyssösen väitöskirja, Achilles tendon rupture (Akillesjänteen repeämä), tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Juhana Leppilahti Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta. Koronatilanteen vuoksi väitöstilaisuuden seuraaminen paikan päällä on rajattu kutsuvieraisiin. Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37790?encoding=UTF-8