Väitös 31.10. Äidin altistuminen torjunta-aineelle voi altistaa myös sikiön

Toksikologian maisteri Ali Mohammedin väitöstutkimus osoittaa, että sikiön altistuminen diuronille on mahdollista, mikäli raskaana oleva äiti altistuu. Diuron on maailmanlaajuisesti yleisesti käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Tutkimus osoittaa myös, että monenlaiset kemikaalit voivat muuttaa sikiön kasvulle ja terveydelle elintärkeää istukan aineenvaihduntaa.

Altistuminen kemikaaleille on väistämätöntä, ja kaikki ihmiset, mukaan lukien raskaana olevat naiset, altistuvatkin jatkuvasti läpi koko elämän. Sikiöaika on kaikkein herkintä kemikaalien vaikutuksille ja siksi raskaana olevien naisten altistuminen on vahingollisinta. Yksi tärkeimpiä altistumisteitä varsinkin torjunta-aineille, kuten diuronille, on juomavesi. Vesieliöissä diuron on myrkyllinen lisääntymiselimille ja kehittyvälle yksilölle. Lisäksi se aiheuttaa rotille syöpää. Diuronin toksisuudesta ihmisille ei sen sijaan juuri tiedetä.

Väitöstutkimuksessa diuronin kulkeutumista istukan läpi ja sen aineenvaihduntaa istukassa tarkasteltiin ihmisen istukan perfuusiossa, jossa istukkalohkoa pidetään perfuusiolaitteistossa toimintakykyisenä keinotekoisen verenkierron avulla.  Diuron kulkeutui helposti ihmisistukan läpi, mikä viittaa siihen, että äidin altistuessa myös sikiö altistuu. Istukassa diuronista syntyi toksinen aineenvaihduntatuote eli metaboliitti, DCPMU (dikloorifenyyli-metyyliurea).  Koska diuron ja DCPMU kulkeutuvat istukan läpi ja ovat myrkyllisiä eläimissä ja koska sikiö on erityisen herkkä toksisuudelle, saattaa äidin altistuminen diuronille johtaa myös ihmissikiön kehityshäiriöihin. Diuronin ja sen metaboliittien toksisuutta tutkittiin myös istukkasyövästä peräisin olevissa BeWo-soluissa ja muita kudoksia edustavissa ihmissoluissa. BeWo-solut olivat herkimpiä toksisuudelle, mikä viittaa istukan muita kudoksia suurempaan herkkyyteen diuronin aiheuttamalle toksisuudelle.

Aikaisemmin tehdyistä perfuusioista säilytetyistä istukkanäytteistä analysoitiin useita vierasaineiden aineenvaihduntaan osallistuvia entsyymejä, hormoniaineenvaihdunnan avainentsyymiä ja hapetusvauriolta suojaavia entsyymejä.  Ennen perfuusiota otettuja näytteitä verrattiin perfuusion jälkeen otettuhin.  Useat perfuusioissa käytetyt kemikaalit muuttivat entsyymiaktiivisuuksia.  Raskauden aikainen altistuminen voi siis johtaa myös istukan toiminnan häiriintymiseen ja sitä kautta sikiöhaittoihin.

Väitöstutkimuksen tulokset antavat siis aihetta huoleen, että diuron on haitallista ihmissikiölle äidin altistuessa sille. Myös monilla muilla kemikaaleilla voi olla haittavaikutuksia istukassa. Tutkimus myös tukee istukkaperfuusiomenetelmän käyttökelpoisuutta tutkittaessa ihmissikiön altistumista sekä kemikaalien aineenvaihduntaa ja toksisuutta istukassa.

Toksikologian maisteri Ali Mohammedin väitöskirja Toxicokinetics and toxicity related mechanisms of xenobiotics in human placenta tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Koskinen Orion Pharmasta ja kustoksena emeritaprofessori Kirsi Vähäkangas Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään 31.10.2020 englanniksi.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa           

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37804?encoding=UTF-8

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Korkeatasoinen ja tieteidenvälinen tutkimuksemme ja koulutuksemme vastaavat maailmanlaajuisiin haasteisiin ja rakentavat kestävää tulevaisuutta. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä. Tarjoamme opetusta lähes sadassa pääaineessa ja koulutamme tulevaisuuden osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yliopistoomme kuuluu neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kampuksemme sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa Yliopistossa on noin 15 500 opiskelijaa ja se työllistää noin 2 700 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa