Väitös 4.9. Miksi migreenikipu tykyttää ja pitkittyy?
Filosofian maisteri Nikita Mikhailov tarkasteli väitöstutkimuksessaan migreenissä koetun kivun syntymekanismeja niiden alkulähteellä, aivoja peittävässä aivokalvostossa. Eläinmalleja hyödyntäen hän tutki migreenille tyypillisen pitkäkestoisen ja tykyttävän kivun syntymekanismeja. Tutkimuksessaan hän myös kuvasi ensimmäistä kertaa hiljattain löydetyn aivokalvoston lymfaattisen järjestelmän merkitystä migreeniin liittyvien solutason indikaattoreiden ilmentymisessä. Väitöstilaisuus pidetään 4.9.2020 klo 12 alkaen verkossa.
Migreeni on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista. Sitä esiintyy jopa 15 prosentilla väestöstä ja Suomessa koetaan arviolta 16000 migreenikohtausta päivittäin. Migreenistä kärsivät ihmiset ovat tyypillisesti nuoria tai keski-ikäisiä, aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Suomessa kirjataan vuosittain kaksi miljoona migreenistä johtuvaa sairauspoissaolopäivää, ja niiden talousvaikutus on 300 miljoona euroa.
Väitöskirjan ensimmäinen osa kuvaa, kuinka niin kutsuttuun parasympaattiseen kolmoishermon refleksiin vaikuttava välittäjäaine, asetyylikoliini, aktivoi aivokalvoston tuovia kolmoishermon säikeitä. Asetyylikoliinianalogit aktivoivat immuunijärjestelmän syöttösoluja, mikä puolestaan lisää neuroinflammaatiota ja kolmoishermon päiden aktivaatiota. Nämä yhdessä voivat vaikuttaa pitkäkestoisen migreenin syntyyn.
Tutkimuksen toinen osa osoitti, että hiljattain löydetyn, mekaaniselle ärsytykselle herkän Piezo1-reseptorin aktivointi saa aikaan kivuntunteeseen johtavaa kolmoishermon pään aktivaatiota. Tätä kivuntunteen syntymekanismia ei ole aiemmin kuvattu. – Olisikin kiehtovaa ajatella, että aivokalvoston verisuonten syke toimisi mekaanisena impulssina, joka aktivoisi tätä reseptoria ja saisi aikaan migreenille tyypillisen tykyttävän kivun, Mikhailov sanoo.
Työn kolmas osa valotti aivokalvoston kuona-aineita poistavan lymfaattisen järjestelmän osuutta. Mikhailov hyödynsi tutkimuksessa muuntogeenistä hiirimallia, josta lymfaattinen järjestelmä puuttuu. Tämän järjestelmän puuttuminen muutti migreeniä aktivoivien ja hillitsevien tekijöiden välistä tasapainoa.
– Havaitut uudet mekanismit voivat avata uusia hoitomahdollisuuksia, jotka pureutuvat migreenin alkulähteeseen eli aivokalvoilla syntyvään kivuntunteeseen, Mikhailov toteaa.
Filosofian maisteri Nikita Mikhailovin väitöskirja The role of cholinergic and mechanosensitive signalling and the meningeal lymphatic system in peripheral trigeminal nociception tarkastetaan Terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Antti Pertovaara Helsingin yliopistosta ja kustoksena toimii professori Rashid Giniatullin Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37632?encoding=UTF-8