Välineitä vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen

Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama ”Osallistava hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen” (PROMEQ) -hanke on tuottanut uutta tietoa, vaikuttavia toimintamalleja, avainindikaattoreita ja politiikkasuosituksia väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden edistämiseen. Tuloksista on koottu myös käytäntöä palveleva ”työkalupakki”, joka julkistetaan 28.5.2019 Tieteiden talolla Helsingissä.

Hyvinvointi- ja terveyserot eivät missään yhteiskunnassa ole vain yksilöiden vastuulla, vaan kytkeytyvät moniin yhteiskunnan rakenteellisiin tekijöihin kuten vähäinen koulutus, köyhyys, työttömyys, sosiaali- ja terveyspalvelujen huono saatavuus sekä syrjäytyminen. Jos eriarvoisuutta  halutaan vähentää, on näihin ”syiden syihin” puututtava. Tämä edellyttää kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta, poikkihallinnollista yhteistyötä, ja parempaa tietämystä huono-osaisten asemasta. Toimia tulee suunnitella ja arvioida tietoon perustuen, ja yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joita ongelmat koskettavat. PROMEQ-hankkeen tavoitteena on ollut edistää näiden tavoitteiden saavuttamista.

Hanke on tuottanut kokonaisvaltaisen, kansainvälisesti kehitettyyn sosiaalisen laadun malliin perustuvan suunnittelu- ja arviointikehikon avainindikaattoreineen. Siinä hyvinvointia tarkastellaan samanaikaisesti neljän ulottuvuuden avulla: sosioekonominen turvallisuus; terveys, tiedot ja taidot; osallisuus; ja luottamus. Kun näitä tekijöitä tarkastellaan koko väestössä, väestöryhmissä ja alueittain, saadaan kokonaiskuva hyvinvoinnin tilasta ja eriarvoisuudesta yhteiskunnassa. Malli indikaattoreineen soveltuu hyvinvointi- ja terveyspolitiikan arviointiin, suunnitteluun ja seurantaan.

Lisäksi hankkeessa on kehitetty toimintamalleja erityisen tuen tarpeessa oleville. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien (NEET)-nuorten kanssa kokeiltiin yksinäisyyttä vähentävää verkkokeskusteluryhmää, jota nuorisotyöntekijä ohjasi. Pitkäaikaistyöttömien osalta tutkittiin monialaisen yhteispalvelun (TYP) hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Eri taustoista tulevien pakolaisten tarpeisiin muotoiltiin räätälöityjä malleja. Yksin asuville iäkkäille räätälöitiin ryhmämuotoista palveluohjausta tavoitteena vähentää yksinäisyyttä ja tukea heidän voimavarojaan ammattilaisten antaman tiedon ja ohjauksen sekä erilaisten ryhmätoimintojen avulla. Mallien vaikuttavuus ja kustannus-vaikuttavuus testattiin kokeellisissa koeasetelmissa. Valtakunnan, kuntien ja alueiden käyttöön kehitettiin kypsyysanalyysimalli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen suunnittelun tueksi ja kehittämistarpeiden arviointiin.

Tuloksia ja niistä koottua ”työkalupakkia”esitellään hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä 28.5.19. Seminaarissa johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä puhuu hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuudesta yhteiskunnallisena haasteena, ja professori Marja Vaarama hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden parantamisesta. Tutkijat ja hankkeen ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat yhdessä ”työkalupakin” antia käytännölle. Tapahtuman juontaa toimittaja Anna-Stina Nykänen. Hankkeen politiikkasuositukset löydät täältä ja seminaarin ohjelman täältä.

Lisätietoja:

Professori Marja Vaarama, marja.vaarama(at)uef.fi, 050 413 4349

Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas, tomi.maki-opas(at)uef.fi, 050 323 4020
Haastattelupyynnöt: tiedottaja Maija Myllylä, eeva-maija.myllyla(at)ulapland.fi, 0404844426

Ilmoittautumiset webropolissa 20.5.2019 mennessä.