Varhais- ja alkukasvatusta pitäisi lähentää entisestään

Tuore kasvatustieteen professori toivoo, että lähitulevaisuudessa tulevat varhaiskasvatuksen- ja luokanopettajat opiskelevat tiiviimmin yhdessä.

Sari Havu-Nuutinen on nimitetty kasvatustieteen, erityisesti alkukasvatuksen professoriksi kuun alusta lähtien. Hänen kiinnostuksena nimenomaan esi- ja alkuopetukseen heräsi jo omien opettajaopintojen aikana.

– Valmistuin kasvatustieteen maisteriksi vuonna 1996, jolloin Suomeen saatiin ensimmäiset valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Sitä ennen esiopetusta ei ohjattu yhdenmukaisesti päiväkodeissa ja kouluissa.  

Yhteinen esiopetussuunnitelma edesauttoi lasten joustavaa siirtymää esiopetuksesta alkuopetukseen ja samalla koko varhais- ja alkukasvatuksen yhteistyötä.

– Mutta paljon on vieläkin tehtävää. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen pitäisi lähentyä yhä enemmän toisiaan – itse asiassa niin tehdäänkin jo useassa kunnassa käytännössä, mutta opettajankoulutuksessa tullaan siinä vähän jälkijunassa.

Tällä Havu-Nuutinen viittaa siihen, että vaikka esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa tarjotaan sekä varhaiskasvatuksen opettajan että luokanopettajan koulutusta, jää näiden alojen opiskelijoiden kanssakäyminen opintojen aikana melko ohueksi.

– Heillä on kyllä yhteisiä opintoja, mutta ne ovat lähinnä massaluentoja. Hedelmällisintä olisi saada heidät yhdessä osallistumaan pienryhmäopetukseen, jossa aito kohtaaminen ja keskustelu varhaiskasvatuksen ja koulun aloituksen kysymyksistä lähtisi muodostumaan jo opiskelujen aikana.

Yhteiset opinnot UEFiin?

Havu-Nuutinen kertoo, että hän on jo professuurin alkumetreillä ilmaissut kiinnostuksensa yhteisistä opinnoista varhaiskasvatuksen professorin kanssa.

– Meillä on asiassa yhteiset intressit. Toivomme, että voimme ensimmäisenä yliopistona pystyä tarjoamaan varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa tulevaisuudessa työskenteleville yhteisiä opintoja syvällisemmin niin, että he tutustuisivat toisiinsa ja toistensa työtapoihin paremmin jo opiskeluvaiheessa.

Havu-Nuutinen korostaa, että Itä-Suomen yliopistossa on laaja tietämys ja osaamistaso liittyen juuri pienten lasten oppimiseen.

–  Lisäksi olemme ainoa suomalainen yliopisto, joka tarjoaa alkukasvatuksen aineopinnot. Kiinnostus esi- ja alkuopetusta kohtaan onkin ollut opettajaopiskelijoiden joukossa suurta.

Mallia ulkomaille

Tutkimusten mukaan esi- ja alkuopetuksessa olevat lapset ovat hyvin eri kehitysvaiheissa keskenään.

– Joissakin kunnissa onkin yhdistetty esikoululaisten sekä eka- ja tokaluokkalaisten tunnit niin, että lapset opiskelevat oman kehityksensä mukaisessa ryhmässä. Joku eskarilainen voi olla vaikkapa matematiikassa taitotasoltaan toisluokkalaisten tasolla, kun taas joku ekaluokkalainen kaipaa vielä lukemiseen apua samaan tyyliin kuin esikoululaiset.

Sellaista mallia Havu-Nuutinen esittelisi mielellään myös ulkomailla.

– Kansainvälisyys on ollut lähellä sydäntäni jo vuosia, ja olenkin saanut paljon mahdollisuuksia esitellä suomalaista opettajankoulutusta useassa eri maassa. Lisäksi meillä käy jatkuvasti kansainvälisiä vieraita tutustumassa koulutukseemme.

Lisää kokeellista oppimista

Koulutusvienti onkin merkitty osaksi uutta professuuria. Suomalaisen opettajankoulutuksen ylpeydenaiheiksi Havu-Nuutinen nostaa erityisesti harjoittelukoulut ja varhaisen puuttumisen mallin.

– Harjoittelukoulut mahdollistavat hyvän ohjauksen opettajaopiskelijoillemme. Se on hieno konsepti, josta kerron aina mielelläni ulkomailla.

Varhainen tuki on Havu-Nuutisen akateemisen uran aikana mennyt paljon eteenpäin.

– On hienoa, että lasten erilaisiin haasteisiin pystytään puuttumaan nykyisin jo päiväkotiaikana. Joustava esi- ja alkuopetus on tässäkin mielessä tärkeä toiminnan muoto.

Sari Havu-Nuutinen on tutkimuksissaan erikoistunut nimenomaan luonnontieteiden opetukseen ja oppimiseen esi- ja alkuopetuksessa.

– Seuraavaksi toivoisinkin, että pystyisimme rohkaisemaan alkuopetuksen opettajia viemään tutkimusperustaista opiskelua rohkeammin pienille lapsille. Tarvitsemme yhä enemmän kokeellista oppimista kouluihin. Vaikka opettajista se tuntuu joskus vieraalta, ei saa unohtaa, että pieni lapsi on luonnostaan utelias ja kokeileva.

Sari Havu-Nuutinen

  • Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti alkukasvatuksen professori 1.8.2019–
  • S. 1971, Lieksa
  • Professori, kasvatustiede, erityisesti alkukasvatus 1.8.2017–31.7.2019
  • Apulaisprofessori, kasvatustiede, erityisesti alkukasvatus 1.8.2013–31.7.2017
  • Yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, 2004–2012
  • Vieraileva tutkija, Ohio University, 1.8.–31.12.2015
  • Esi- ja alkuopetuksen dosentti, Tampereen yliopisto

Painolaatuiset kuvat: https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/17650?encoding=UTF-8 ja

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/17657?encoding=UTF-8
 

Lisätietoja:

Sari Havu-Nuutinen: sari.havu-nuutinen(at)uef.fi, p. 050 442 2356

   

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa