Vastasyntyneiden vanhemmat olivat koronapandemian aikana ahdistuneempia mutta tyytyväisempiä parisuhteeseensa

Ahdistuneisuus oli vastasyntyneiden lasten isillä ja äideillä lähes kaksi kertaa yleisempää koronapandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 kuin vuonna 2015. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta oli 20 prosentilla vuonna 2020 ja 12 prosentilla vuonna 2015, ilmenee juuri julkaistusta Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksesta. Sen sijaan tyytyväisyys parisuhteeseen oli vuonna 2020 lapsen saaneilla jopa suurempaa vuoden kuluttua synnytyksestä kuin vuoden 2015 otoksessa.

Koronapandemia on vaikuttanut jokaisen arkeen. Lasta odottaville ja vastasyntyneiden vanhemmille se on aiheuttanut erityistä stressiä. Stressiä on lisännyt tieto äidin mahdollisen koronatartunnan riskeistä raskaudelle ja sikiölle, tukihenkilön pääsyn rajoittaminen synnytykseen ja synnytysosastolle, sairaalan vierailurajoitukset, sosiaalinen eristäytyminen raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen sekä tieto äidin suurentuneesta tukosriskistä synnytyksen jälkeen. Vaikka isät ovat keskeisessä asemassa vanhemmuudessa sekä äidin ja koko perheen hyvinvoinnissa, heidän kokemaansa stressiä koronapandemian aikana on tutkittu niukasti.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ahdistuneisuus oli vastasyntyneiden vanhemmilla – sekä isillä että äideillä – lähes kaksi kertaa yleisempää koronapandemian ensimmäisen aallon aikana keväällä 2020 kuin vuonna 2015, jolloin kerättiin vastaavanlainen tutkimusotos. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ilmeni vanhemmista 20 prosentilla koronapandemian aikana ja 12 prosentilla vuonna 2015 muutama päivä lapsen syntymän jälkeen tehdyissä kyselyissä. Samankaltaisia tuloksia on julkaistu myös muista maista äideille tehdyissä kyselyissä, mutta isien kokemista oireista on tätä ennen julkaistu vain niukasti tutkimustietoa.

– Ahdistuksen lisääntynyt määrä voi liittyä epätietoisuuteen äkillisen pandemian aiheuttamista riskeistä raskauden kulkuun ja sikiöön, ja toisaalta muuttuneisiin vierailu- ja synnytyssalikäytäntöihin, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkija, LL Siiri Isokääntä Itä-Suomen yliopistosta. –  Sosiaalisten kontaktien väheneminen on voinut ahdistaa tukea kaipaavia vanhempia.

Uusi löydös tutkimuksessa oli myös se, että lapsen syntymän jälkeen ahdistuneisuutta ilmeni erityisesti niillä vanhemmilla, joilla oli ollut aiemmin mielenterveyden häiriötä. Yhteys oli erityisen selvä koronapandemian aikana.

Tämä poikkeaa muista, muita kuin odottavia perheitä koskevista tutkimuksista. Niissä koronapandemiaan on liittynyt enemmän ahdistusta niillä, joilla ei ollut aikaisempia mielenterveyteen liittyviä oireita, kun taas mielenterveyden oireista kärsineiden ahdistuksessa ei ole todettu merkittäviä muutoksia.

– Tulosten valossa on erityisen tärkeää tarjota tukea niille perheille, joissa vanhemmilla on ilmennyt ennen raskautta tai raskauden aikana mielenterveyden ongelmia.

Tulokset kertovat vanhempien resilienssistä

Ahdistuneisuus väheni molemmissa ryhmissä vuoden seurannassa, mutta vanhempien ahdistuneisuus oli silti korkeampaa koronapandemian aikana kuin viisi vuotta aiemmin kerätyssä otoksessa. Ahdistuneisuudesta huolimatta elämäntyytyväisyys oli samanlaista sekä vuonna 2020 että vuonna 2015 lapsen saaneilla, ja tyytyväisyys parisuhteeseen vuoden kuluttua lapsen syntymästä oli jopa parempi koronapandemian aikana verrattuna vuoden 2015 otokseen.

– Tämä on erinomainen esimerkki vanhempien resilienssistä eli kyvystä sopeutua stressiin ja vastoinkäymisiin menettämättä toimintakykyään, Isokääntä toteaa.

Haastavassa tilanteessa resilienssin merkitys korostuu. Lapsen syntymää seuranneen vuoden aikana vanhempien elämäntyytyväisyys ja tyytyväisyys parisuhteeseen heikkeni hieman vuonna 2015 kerätyssä aineistossa, mutta ei koronapandemian aikana vanhemmiksi tulleilla. Masennusoireita ilmeni vähän molemmissa tutkimusryhmissä. – Vastoinkäymisissä parisuhdetta koetellaan. Vaikka tyytyväisyys parisuhteeseen lapsen synnyttyä tavallisestikin vaihtelee, on merkittävää nähdä, kuinka hyvin vanhemmat sopeutuivat ja pystyivät ylläpitämään tyytyväisyyttä parisuhteeseen ja elämään huolimatta koronapandemian ensimmäisten vuosien aiheuttamasta epätietoisuudesta.

Tutkimuksessa verrattiin vastasyntyneiden lasten vanhempien ahdistusta, masennusta, stressiä, elämään tyytyväisyyttä ja tyytyväisyyttä parisuhteeseen heti lapsen syntymän jälkeen ja vuosi lapsen syntymästä. Tutkimusotokset kerättiin keväällä 2015 ja keväällä 2020, koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös aiempien mielenterveyshäiriöiden yhteyttä syntymän jälkeen molemmilla vanhemmilla ilmeneviin psyykkisiin oireisiin. Artikkeli julkaistiin Nursing Open -lehdessä. Tutkimus on osa laajempaa KYSissä ja Itä-Suomen yliopistossa jatkuvaa ”Turvaa toisesta” -tutkimusprojektia.

Lisätietoja:

LL Siiri Isokääntä, siiri.isokaanta(a)kuh.fi

LT, dosentti Hannu Kokki, hannu.kokki(a)pshyvinvointialue.fi, p. 0400 571 935

Julkaisun tiedot ja linkki:

Isokääntä S, Toivonen I, Palokangas S, Koivula K, Kokki H, Kokki M. Psychiatric symptoms and couple satisfaction in parents of newborns before and during the COVID-19 pandemic: A comparison of two prospective cohorts. Nursing Open, 00, 1– 11. https://doi.org/10.1002/nop2.1475