Venäjä vaikuttaa vastamedioiden kautta Suomessa

Venäjän valtion rahoittamat mediat saavat ääntään kuuluviin Suomessakin ja pyrkivät vaikuttamaan vaivihkaa asenteisiin, arvioi tutkija Teemu Oivo.

Venäjän valtion on helpompi saavuttaa poliittiset päämääränsä lietsomalla epäluottamusta toisissa valtioissa kuin rakentamalla luottamusta itseensä. Siksi Venäjän valtion rahoittamat mediat pyrkivät vaikuttamaan ihmisten asenteisiin omien rajojensa ulkopuolella, myös Suomessa. Näin luonnehtii Venäjän disinformaatiovaikuttamisen strategiaa väitöskirjatutkija Teemu Oivo.

Oivo on tutkinut Venäjän valtion rahoittamien RT-uutiskanavan (entisen Russia Todayn) ja Sputnik-uutiskanavan tuottamien mediasisältöjen hyödyntämistä suomalaisissa vastamedioissa. Tutkimuksessa seurattiin vastamedioiden sisältöjä murkut.org-alustalla vuosina 2018–2019. Alustalle tuotti sisältöä päivittäin kymmenkunta verkkosivustoa, joiden taustalla vaikuttaa yhdistyksiä ja puoluesidonnaisia toimijoita ilman mittavampaa organisoitumista. Näistä sivustoista kuusi keskenään vertailukelpoista valikoitui tutkimukseen pääaineistoksi.

Vastamediat näyttäytyvät vastavoimina perinteiselle journalistiselle medialle. Suomalaiset vastamediat tarttuvat hanakasti venäläiskanavien uutisiin, koska molemmat kokevat olevansa vääryyden kohteena länsimaisen valtamedian käsittelyssä. Molemmat haluavat kritisoida maailman ja yhteiskunnan ilmiöitä ja esittää ne omista näkökulmistaan.

– RT ja Sputnik on perustettu Venäjän valtion tarpeisiin ja virallisesti sanottuna tasapainottamaan kansainvälistä mediakenttää, jota pidetään länsimaisen median hallitsemana. Kanavia rahoitetaan lähes täysin Venäjän valtion budjetista, mutta toisaalta niillä on paljon operatiivista vapautta. RT on jopa jonkinlainen menestystarina, joka on onnistunut saavuttamaan luottamusta ja mainetta vaihtoehtolähteenä. Sputnik tunnetaan enemmän uutistoimistona, ja se tuottaa sisältöjä 31 kielellä, Oivo luonnehtii.

RT:n ja Sputnikin kansainvälisiä käännösuutisia käytetään paljon lyhyinä tiedotteina suomalaisissa vastamedioissa. Tutkimusaineiston perusteella suomalaiset vastamediat suhtautuvat vaihtelevalla lähdekriittisyydellä venäläismedioiden sisältöihin.

– Tietolähteinä RT ja Sputnik esitetään usein ilman mitään erityisiä varauksia, toisaalta yksi vastamedioista jopa puhui suoraan myös venäläisestä propagandakanavasta.

Räikeän disinformaation sijaan piilovaikuttamista

Oivon tutkimuksessa RT:n ja Sputnikin sisällöt eivät olleet räikeää disinformaatiota ja tarkoituksenmukaista valhetta. Viestimet tekevät paljon perinteistä tiedonvälitystä, ja jos kanavien käyttö normalisoituu, yleisö suhtautuu niihin vähemmän kriittisesti. Tavoite onkin vaikuttaa vaivihkaa ihmisten asenteisiin.

– Se informaatio, jota tutkin, ei ollut vaarallista tai suuresti vahingollista. Sanotaan kuitenkin, että se on bensaa liekkeihin ja lietsoo yhteiskunnallista epäluottamusta, joka voi johtaa hankaluuksiin esimerkiksi pandemiaturvallisuuden kanssa, Oivo sanoo.

Missä piilevät sitten Venäjän valtion motiivit epäluottamuksen kylvämiseen naapurimaissaan?

– Poliittisissa neuvotteluissa yhtenäinen länsi on vaikeampi neuvottelukumppani Venäjälle kuin yksittäiset maat, joiden kanssa Venäjä toimisi mieluummin ja olisi vahvemmassa asemassa. Yhtenäisen EU:n heikentäminen on edullisempaa Venäjälle, vaikka sitä ei haluttaisi suoranaisesti tuhota. Samalla länsimaisen median kritiikiltä Venäjää kohtaan halutaan leikata kärki ja leimata se kaksinaamaiseksi.

Oivon mukaan mediavaikuttaminen on osin myös kaupallista. Nord Stream -kaasuputken vuoksi Saksa on tärkeä vaikuttamisen kohde Venäjälle. Suomen ydinvoimalahankinnat, Nato-yhteys ja arktinen politiikka kiinnostavat nekin Venäjää.

”Venäjä taistelee niillä rintamilla, joilla se voi voittaa”

Venäjän disinformaatiovaikuttaminen vaikuttaa globaalille, suunnitelmalliselle ja tehokkaalle toiminnalle, mutta onko se sitä?

– Putinin kamppailu- ja KGB-tausta näkyy ehkä siinä, että Venäjä taistelee niillä rintamilla, joilla se voi voittaa. Pieni kiusa, jota voidaan tehdä enemmän ja vähemmän virallisesti mediakanavien ja trollien kautta, on kustannustehokasta, mutta sen vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Pitää muistaa, että samoilla apajilla on muitakin toimijoita kuin Venäjä, Oivo sanoo.

Millaista suurta kertomusta Venäjä halua välittää maailmalle?

– Venäjän valtion ideologia ei ole kovin yhtenäinen ja koherentti vaan reaktiivinen, mutta on muutamia selviä kansallisia tarinoita historia- ja maailmanpolitiikassa. Perusnarratiivi on siinä, että Venäjä on ollut vastapainona ja tasapainottajana länsimaille, jotka esiintyvät hyvän puolella kansainvälisellä kentällä mutta ovatkin katalia vallantavoittelijoita. Naton itälaajentuminen on petetty lupaus Venäjälle, Venäjä yritetään saartaa ja jättää yksin.

Oivon tutkimuksesta venäläisviestimien käytöstä suomalaisten vastamedioiden lähteinä on ilmestynyt artikkeli Media & Viestintä -julkaisussa kesäkuussa. Artikkeli on luettavissa verkossa osoitteessa https://doi.org/10.23983/mv.109862.

Lisätietoja:

Teemu Oivo, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, teemu.oivo@uef.fi