Yhteiskuntaluokka ei menetetä luokkanousun myötä merkitystään – taustaltaan työväenluokkaiset yliopisto-opettajanaiset kokevat sen myös resurssiksi
Luokkanousua pidetään yhteiskunnassamme tavoiteltavana ideaalina. Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, ettei luokkatausta ei kuitenkaan menetä merkitystään, vaikka luokkamatkailijan elämä saavutettuine tutkintoineen voi näyttää ulkoapäin katsoen keskiluokkaiselta. Tutkimuksessa tarkasteltiin työläistaustaisia yliopistossa opettavia naisia.
– Ihminen ei kouluttautumisen myötä yhtäkkiä nollaudu ja tyhjene kaikesta eletystä, vaikka akateemisessa maailmassa työväenluokkainen kulttuuri on sekä poissaolevaa että poisopittavaa, sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö sanoo.
Kasvatussosiologian vuosikirjassa julkaistun tutkimuksen perusteella luokkatausta on monin tavoin läsnä työläistaustaisten yliopisto-opettajanaisten työn arjessa niin arvostuksissa kuin tekemisen ja olemisen tavoissa.
– Tästä huolimatta yliopistossa ei puhuta luokasta, kun keskustellaan esimerkiksi henkilökunnan diversiteetistä eli monimuotoisuudesta. Luokka on yliopistossa yhä pitkälti sivuutettu ja hiljennetty, merkityksettömäksi oletettu kysymys.
Työväenluokkataustaiset naiset vierastavat akateemista kilpailua
Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset sovittavat yhteen työläistaustan ja yliopistotyön, joka perustuu keskiluokkaisille sekä maskuliinisille arvostuksille ja toimintatavoille. Muistelumenetelmällä toteutetussa tutkimuksessa oli mukana 12 naista.
Luokan näkymätön perintö näkyy tutkimukseen osallistuneiden naisten tekemisissä sisäistyneinä arvoina ja käsityksinä itsestä sekä itselle soveliaasta asemasta, tehtävistä ja tekemisen tavoista. Tutkimukseen osallistuneet naiset esimerkiksi pääsääntöisesti irtisanoutuvat ankarimmasta akateemisesta kilpailusta ja statuskamppailuista. Työläiskulttuurissa uranousu, kilpailullinen yksilöajattelu tai tittelit eivät ole keskeisiä.
– Työväenluokkataustaiset naiset asettuvat yliopistossa mieluusti opetustehtäviin, koska opetustyö mielletään tutkimustyötä vahvemmin konkreettisena ja hyödyllisenä ”oikeana”, rehellisenä työnä, jossa näkee konkreettisesti työnsä jäljen.
Tutkimukseen osallistuneet naiset kokivat taustansa myös resurssiksi ohjaustyössä, erityisesti kohdattaessa vaatimattomista lähtökohdista tulevia opiskelijoita. Yliopistossa koettu vierauden tunne sekä elämä kahdessa eri periaattein toimivassa maailmassa ovat myös tutkimustyön resursseja.
– Työläistausta antaa naisille omanlaisensa position katsoa, nähdä, tietää, puhua ja kirjoittaa. He myös asettuvat haastamaan yliopistossa koettua luokkaelitismiä esimerkiksi ottamalla tietoisesti etäisyyttä yliviritettyyn teoreettisuuteen ja ”käsitehöttöön”.
Tutkimuksen perusteella työläiskulttuurin arvot ovat läsnä tekemisen ja olemisen tavoissa sekä moraalisissa hyveissä, joissa korostuvat hyödyllisyys, konkretia, tasavertaisuus, käytännöllisyys, inhimillisyys, suoruus ja aitous.
– Vaikka työläiskulttuurin arvoilla ei ole yliopistossa vaihtoarvoa, niillä on naisille käyttöarvoa.
Tutkimus osoittaa, ettei tutkinnon tai ammattiaseman myötä tapahtunut sosiaalisen aseman muutos pyyhi pois elämän erilaisia muistijälkiä. Naisten kokema kuilu luokkataustan ja nykyisen luokka-aseman välillä ei tule muille näkyväksi, koska luokka verhoutuu oletukseen siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstö on keskiluokkaista.
– Työväenluokkataustaiset yliopisto-opettajanaiset elävät kahden maailman välissä. He ovat luokkamatkalla, jolla ei ole tunnu olevan päätepistettä. Koska luokka ei näy keskiluokkaisista käyvistä naisista eikä luokan merkitystä yliopistossa tunnisteta, yliopiston näennäisen luokkaneutraaliuden ja keskiluokkaisuusoletuksen tilalle tulisi rakentaa kriittistä ymmärrystä luokasta ja sen monikerroksisuudesta.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Mari Käyhkö, Itä-Suomen yliopisto, mari.kayhko(at)uef.fi, puh. 050 442 2758,
Tutkimusartikkeli:
”Sosiaalista nousua en oo miettiny”. Työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset, yliopistotyö ja eletty luokka. Teoksessa Mira Kalalahti, Heikki Silvennoinen, Janne Varjo, Minna Vilkman (toim.). Koulutus ja yhteiskuntaluokka, Kasvatussosiologian vuosikirja 4. Sivut 72–94.
Teos on luettavissa vapaasti osoitteessa: https://edition.fi/tup/catalog/view/koulutus-ja-yhteiskuntaluokka/koulutus-ja-yhteiskuntaluokka/3260-1