Yläkoulussa motivaatio eri oppiaineita kohtaan jakautuu sukupuolien mukaan

Opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet ja heidän käsityksensä osaamisestaan ovat heidän koulutustavoitteidensa ja -valintojensa sekä opintosuoritustensa keskeisiä ennustajia. Yläluokkien aikana nuorten motivaatio tutkimusten mukaan kuitenkin keskimäärin heikkenee.

Åbo Akademin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tuoreessa seurantatutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan missä määrin oppilaiden matematiikan ja äidinkielen minäkäsityksen ja kiinnostuksen kehityksessä on yksilöllisiä eroja yläluokkien aikana, ja voiko myönteisellä motivaatiolla yhdessä oppiaineessa (esimerkiksi äidinkielessä) olla kielteisiä yhteyksiä motivaation kehittymiseen toisessa oppiaineessa (esimerkiksi matematiikassa). Lisäksi selvitettiin, onko näissä kehityksellisissä prosesseissa sukupuolten välisiä eroja.

Tulokset osoittivat minäkäsityksen ja kiinnostuksen kehittymisen molemmissa oppiaineissa olevan varsin yhdenmukaista vuosiluokilla 7–9: vaikka oppilaiden matematiikan ja äidinkielen motivaation taso vaihteli yläkoulun alussa, heidän motivaationsa näytti ajan mittaan hiipuvan samansuuntaisesti. Tämä viittaa siihen, että usean oppilaan motivaatiota koetellaan heti yläluokille siirtymisen jälkeen. 

– Tulos muistuttaa, miten tärkeää olisi tukea oppilaiden motivaatiota ja hyvinvointia kriittisenä ajanjaksona, jolloin nuorten elämässä tapahtuu useita samanaikaisia muutoksia ja jolloin he tekevät tärkeitä päätöksiä tulevaisuudestaan, Itä-Suomen yliopistossa vierailevana tutkijana toimiva Anna Widlund toteaa.

Sukupuoli on nuorelle tärkeä samaistumisviiteryhmä, jonka odotusten mukaan halutaan toimia

Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että tyttöjen motivaatiossa on selvä ero eri oppiaineiden välillä, mutta vastaavaa ei havaittu pojilla. Tyttöjen minäkäsitys ja kiinnostus olivat merkittävästi myönteisemmät äidinkielessä kuin matematiikassa, kun taas poikien motivaatiossa eri oppiaineissa eroja oli vähemmän. 

Eri oppiaineiden välillä oli myös mielenkiintoisia kehityksellisiä yhteyksiä. Esimerkiksi yläluokkien alun matematiikan minäkäsitys ennusti kielteisesti äidinkielen minäkäsityksen muutosta, ja päinvastoin. 

– Vaikka monet oppilaat saattavat suoriutua yhtä hyvin sekä matematiikasta että äidinkielestä, heillä on taipumus arvostaa toista osa-aluetta enemmän kuin toista ja kehittää myönteisempi motivaatio toisella osa-alueella.

Myös kiinnostuksen osalta havaittiin sukupuolittuneita yhteyksiä. Poikien kiinnostus matematiikkaa kohtaan 7. luokalla ennusti kielteisesti heidän äidinkielen kiinnostuksensa kehitystä, kun taas tyttöjen kohdalla yhteys oli päinvastainen: yläluokkien alun äidinkielen kiinnostus ennusti kielteisesti heidän matematiikan kiinnostuksensa kehitystä yläkoulun ajan.

Tutkimusten mukaan sosiaalinen konteksti vaikuttaa olennaisesti näihin prosesseihin.

– Oppilaiden uskomukset siitä, missä heidän pitäisi olla hyviä ja mitkä arvot ovat toivottavia heidän viiteryhmässään, muokkautuvat heidän kulttuurinsa, vanhempiensa, opettajiensa ja vertaisryhmiensä stereotyyppisten odotusten ja arvojen perusteella. Yksi keskeisimmistä viiteryhmistä, joihin oppilaat samaistuvat, on sukupuoli, ja esimerkiksi matematiikkaa pidetään edelleen usein "miesten oppiaineena". 

Sukupuolittuneisuudella voi olla haitallisia seurauksia

Kun tutkitaan oppilaiden motivaation kehittymistä matematiikassa ja kielessä, on aiheellista huomioida sukupuolen rooli: vaikka suomalaisten tyttöjen ja poikien matematiikan ja kielitaidon suorituksissa ei yleensä ole suuria eroja, tyttöjen motivaatio matematiikkaa kohtaan on keskimäärin kielteisempi kuin pojilla, ja naiset ovat edelleen aliedustettuina monilla matematiikkaan liittyvillä aloilla.

Motivaation sukupuolittuneisuudella voi olla haitallisia seurauksia. Se voi esimerkiksi tarpeettomasti estää tyttöjä harrastamasta ja tavoittelemasta matematiikkaan liittyviä jatko-opintoja, vaikka he suoriutuisivat matematiikassa hyvin. Sama koskee äidinkieltä ja poikia. 

– Tämä olisi otettava huomioon opetuksessa ja ohjauksessa, kun suunnitellaan ja sovelletaan keinoja nuorten motivaation tukemiseksi ja kartoitetaan heidän tulevia koulutus- ja uravaihtoehtojaan, Widlund sanoo.

Åbo Akademin yliopistonlehtori Anna Widlund toimii vierailevana tutkijana Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimusryhmässä Itä-Suomen yliopistossa. Muut tutkimusartikkelin kirjoittajat ovat professori Markku Niemivirta ja akatemiatutkija Heta Tuominen Itä-Suomen yliopistosta ja professori Johan Korhonen Åbo Akademista. 

Artikkelin tiedot:
Widlund, A., Niemivirta, M., Tuominen, H., & Korhonen, J. (2024). Growth trajectories of self-concept and interest in mathematics and language – Individual differences and cross-domain relations. Learning and Instruction, 91, 101882. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2024.101882

Lisätietoja:
Vieraileva tutkija Anna Widlund, annawid(at)uef.fi
https://www.molewe.ne