Yliopisto-opiskelijat kokivat etäopetukseen siirtymisen pandemian aikana monin eri tavoin
Kun pandemia siirsi opetuksen verkkoon sekä opiskelijat kampukselta kotiin, huolet yliopisto-opiskelijoiden kokemista paineista ja hyvinvoinnista korostuivat entisestään.
Juuri ilmestyneessä tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat kokivat siirtymät etäopetukseen ja etäopiskelun monin eri tavoin. Myönteisen motivaation ja erityisesti odotusten, kiinnostuksen ja henkilökohtaisen tärkeyden vahvistaminen ja kustannusten vähentäminen, voivat olla tärkeässä asemassa, kun pyritään tukemaan opiskelijoita selviytymään poikkeuksellisissa tilanteissa.
– Tärkeää on myös tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset erot suunniteltaessa tulevaa opetusta ja opiskelijoiden tukitoimia, summaa professori Markku Niemivirta tutkimustuloksia.
Tutkimus on osa Niemivirran johtamaa opiskelijoiden motivaatiota ja hyvinvointia pandemian aikana käsittelevää hanketta, ja siitä julkaistu artikkeli aiheesta väitöskirjaa tekevän Henriikka Juntusen ensimmäinen osatutkimus.
Motivaatio tärkeä osatekijä
Etäopiskeluun siirryttäessä muutokset koskivat jokaista opiskelijaa. Kuitenkaan kaikki eivät kokeneet siirtymää samalla tavalla. Tutkijat ovat pitäneet yhtenä selittävänä tekijänä opiskelijoiden motivaatiota.
– Tutkimuksessamme selvitimme, minkälaisia motivaatioprofiileja voitiin tunnistaa yliopisto-opiskelijoilla 9–10 kuukautta etäopetukseen siirtymisen jälkeen, ja miten nämä profiilien mukaiset opiskelijaryhmät erosivat etäopetuskokemusten ja hyvinvoinnin suhteen. Lisäksi tutkimme, kuinka etäopetuskokemukset olivat yhteydessä hyvinvointiin ja olivatko kokemukset yhteydessä hyvinvoinnin tekijöihin samalla tavoin eri opiskelijaryhmissä.
Motivaatiota tutkittiin tarkastelemalla erilaisia painotuksia opiskelijoiden odotuksissa, arvostuksissa ja koetuissa kustannuksissa. Tulosten perusteella yliopisto-opiskelijoilla tunnistettiin kuusi erilaista profiilia: kohtalaisen motivoituneet (25 prosenttia), hyötyorientoituneet (22 prosenttia), kuormittuneet (16 prosenttia), sitoutumattomat (15 prosenttia), myönteisen kunnianhimoiset (13 prosenttia) ja kuormittuneet kunnianhimoiset (9 prosenttia).
Hyötyorientoituneilla korostui ulkoinen motivaatio, kun taas sitoutumattomat ja kuormittuneet opiskelijat näyttivät kamppailevan kiinnostuksen ja merkityksen löytämisessä opinnoissaan. Etenkin kuormittuneet kokivat opintojen vaativan vaivannäköä ja vievän aikaa muilta tärkeiltä aktiviteeteilta. Myönteisen kunnianhimoiset ja kuormittuneet kunnianhimoiset odottivat menestyvänsä opinnoissaan hyvin ja pitivät niitä mielenkiintoisina ja merkityksellisinä, mutta erosivat toisistaan merkittävästi opintoihin panostamisen koetuissa kustannuksissa; myönteisistä odotuksistaan ja arvostuksistaan huolimatta kuormittuneet kunnianhimoiset opiskelijat kokivat opiskelunsa vaativan liikaa aikaa ja vaivaa.
Motivaatio heijastui etäopetuskokemuksiin ja hyvinvointiin
Etäopetuskokemuksiin lukeutuivat arviot etäopetukseen siirtymisestä ja etäopetuksen kuormittavuudesta sekä kokemus vieraantuneisuudesta. Myönteisimmin etäopetukseen siirtymiseen suhtautuivat myönteisen kunnianhimoiset ja kohtalaisen motivoituneet, kielteisimmin kuormittuneet opiskelijat.
– Etäopetuksen kuormittavimmaksi arvioivat hyötyorientoituneet ja kuormittuneet opiskelijat, vähiten rasittavaksi myönteisen kunnianhimoiset. Vieraantuneisuutta ja ulkopuolisuutta kokivat eniten hyötyorientoituneet, kuormittuneet ja kuormittuneet kunnianhimoiset, vähiten kohtalaisen motivoituneet ja myönteisen kunnianhimoiset.
Hyvinvointia tarkasteltiin opiskeluinnon, emotionaalisen väsymyksen ja masentuneisuuden oireiden näkökulmista.
– Opiskeluintoa ilmaisivat eniten myönteisen kunnianhimoiset ja kuormittuneet kunnianhimoiset. Emotionaalisesti väsyneimpiä puolestaan olivat hyötyorientoituneet ja kuormittuneet. Kuormittuneet opiskelijat raportoivat myös eniten masentuneisuuden oireita.
Etäopetusta koskevat arviot ennustivat myös opiskeluhyvinvointia, ja nuo yhteydet olivat samanlaisia motivaatiosta riippumatta.
– Myönteinen arvio etäopetukseen siirtymisestä oli yhteydessä opiskeluintoon, etäopetuksen kuormittavuus emotionaaliseen väsymykseen, ja etenkin vieraantuneisuuden kokemus masentuneisuuden oireisiin.
Opiskelijoiden erilaiset kokemukset tunnistettava ja otettava huomioon
Tulokset siis osoittivat, että pandemian seuraukset opintojen käytänteissä koettiin osin eri tavoin riippuen siitä, miten opiskelija oli ylipäätään motivoitunut opintoihinsa ja kuinka kuormittavana hän uuden tilanteen koki.
– Sisäinen motivaatio ja myönteinen suhtautuminen muutokseen vaikuttivat toimivan puskurina poikkeustilanteen kuormitusta vastaan. Sen sijaan ulkoisen motivaation korostuminen ja etenkin opintojen kokeminen kuormittavaksi linkittyivät selvemmin heikompaan jaksamiseen. Etenkin vieraantuneisuuden kokemus näyttäytyi hyvinvoinnin riskinä.
Opiskelijat ovat kokeneet poikkeustilanteen aiheuttamat muutokset opinnoissa eri tavoin, osa jopa varsin myönteisesti.
– Silti etenkin etäopetuksen rasittavuutta ja ulkopuolisuutta koskevien kokemusten moninainen linkittyminen heikompaan hyvinvointiin osoittaa miten tärkeää olisi pitää huolta siitä, etteivät opiskelijat vastaavassa tilanteessa jää yksin, Niemivirta muistuttaa.
Hanke jatkuu vielä, vaikka yliopistoissa on jo siirrytty takaisin kampuksille.
– Tarkoitus on kerätä aineistoa vielä ainakin tänä syksynä, jotta näemme millaisia jälkiä pandemia on opiskelijoiden kokemuksiin jättänyt.
Artikkeli:
Juntunen, H., Tuominen, H., Viljaranta, J., Hirvonen, R., Toom, A., & Niemivirta, M. (2022). Feeling exhausted and isolated? The connections between university students’ remote teaching and learning experiences, motivation, and psychological well-being during the COVID-19 pandemic. Educational Psychology. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01443410.2022.2135686
Lisätietoja:
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/markku.niemivirta/