Ympäristösääntelyn roolia innovaatioiden edistämisessä tulisi vahvistaa

Suomi tavoittelee innovaatiopolitiikassaan uusien teknologioiden ja innovaatioiden kilpailukykyistä kehittämistä ja nopeaa omaksumista. Ympäristölupaohjauksessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaate ohjaa luvitettavan toiminnan teknologian valintaa. Viimeaikainen oikeuskäytäntö on osoittanut, etteivät tehokkaatkaan BAT:n mukaiset ratkaisut ole välttämättä riittäviä ympäristöluvan myöntämisedellytysten täyttämiseksi.

Yliopistotutkija Mirella Miettinen ja nuorempi tutkija Saara Österberg Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta analysoivat tuoreessa tutkimuksessaan, missä määrin ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupajärjestelmä ja siihen sisältyvä BAT-periaate tukevat innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä.

– Pohdimme mahdollisuuksia kehittää ympäristöluvitusta ennakoivammaksi ja siten tukemaan innovointia, Miettinen ja Österberg kertovat.

Tutkimus julkaistiin Ympäristöjuridiikka-lehdessä, ja sitä rahoittivat strategisen tutkimuksen neuvosto (Kestävä lääkekehitys -hanke) ja Koneen Säätiö.

Innovaatioperiaate nousussa Euroopan unionin politiikassa

Innovaatioperiaatteen mu­kaan kaikissa politiikoissa tulisi huomioida vaikutukset innovaatioihin. Taustalla on huomio, että Eurooppa voisi suoriutua paremmin innovoinnissa. Sääntelyllä on ratkaiseva rooli innovaa­tioiden edistämisessä, ja se ei saisi hankaloittaa innovaatioiden hyödyntämistä yhteiskunnassa. EU:n pa­remman sääntelyn toimintaohjelmassa pyritään edistämään innovaatiovaikutusten huomioimis­ta ja painotetaan erityisesti joustavuutta, tiukkuutta, ennakoitavuutta, ja toimeenpanon aikataulua.

– Innovaatioperiaatteelle ei ole kuitenkaan vielä yhteisesti hyväksyttyä määritelmää, Miettinen toteaa.

– Analyysimme pohjalta katsomme, että TRL (Technology Readiness Level) -luokituksen sisällyttäminen ympäristölupajärjestelmään tukisi innovaatioperiaatteen toteutumista ympäristöluvituksessa nykyistä vahvemmin, Österberg sanoo.

TRL-luokitus on alun perin NASAn käyttämä mutta 2010-luvulta lähtien myös EU:n innovaatiorahoitusohjelmissa hyödynnetty yhdeksänportainen luokitusjärjestelmä, jolla arvioidaan teknologisten ratkaisujen kypsyysastetta. TRL-luokituksen kytkeminen ympäristönsuojeluasetuksessa asetettuun velvoitteeseen esittää arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa selventäisi kehitysasteella olevien ja käyttöönottovalmiiden BAT-teknologioiden eroa eri toimijoille.

Vaikutukset innovaatioihin konkretisoituvat yksittäisissä ympäristölupapäätöksissä

Suurten hankkeiden ympäristölupapäätökset määrittävät muidenkin luvanhakijoiden ennakoitaviksi olosuhteet, joissa ympäristöteknologian suorituskyvyltä saatetaan ympäristöluvan myöntämiseksi edellyttää BAT-tasoa kehittyneempiä ratkaisuja.

– BAT-periaatetta merkittävämpiä innovaatioajureita voivat olla esimerkiksi vesienhoitosuunnitelmat ja vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet, jotka voivat luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi edellyttää tehokkaamman päästöjä vähentävän teknologian kehittämistä, Miettinen ja Österberg painottavat.

Ympäristölupaohjauksen innovaatiovaikutukset rakentuvat sääntely-ympäristön kokonaisuuden perusteella

Ympäristölupaoh­jauksessa tulisi siirtyä kohti ennakoivaa toimintakulttuuria, jolloin avoimessa ja osallistavassa vuorovaikutuksessa eri tahojen kesken luodaan perusta jatkuvalle kehittämistyölle ja innovaa­tiomyönteinen sääntely-ympäristö. Riittävän laadukkaan vuorovaikutuksen puute aiheuttaa epävarmuutta, joka hankaloittaa innovaatioiden kehittämistä.

– Laadukas vuorovaikutus jo ennen lupa-asian vireilletuloa edistää yhteisymmärrystä soveltuvista teknologisista ratkaisuista ja teknologioiden jatkokehitystyöstä, Miettinen kertoo.

– Kehittämistyön eri vaiheissa olevien ratkaisujen läpikäyminen säännöllisesti valvontaviranomaisen kanssa voisi vähentää tiedollista epäsuhtaa päästöjen hallinnan kehittämismahdollisuuksista, Österberg lisää.

Nykyisin ympäristöluvissa määrätään usein toiminnanharjoittaja seuraamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. TRL-luokituksen käyttöönotto ja kehittämistyön seuraaminen osana valvontakäytäntöjä voisi konkretisoida tätä määräystä toiminnanharjoittajien näkökulmasta.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Mirella Miettinen, Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos, puh. 050 4720510

Nuorempi tutkija Saara Österberg, Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos, puh. 041 4678316

Tutkimusartikkeli verkossa: Mirella Miettinen – Saara Österberg, Innovaatioperiaate ympäristölupaohjauksessa. Ympäristöjuridiikka 1–2/2021, s. 43–74. https://www.edilex.fi/ymparistojuridiikka