Luonto; Metsänhoito; Metsänomistus 1.8.2013

Luonnonvarojen kestävä käyttö on teema, joka koskettaa kaikkia luonnonvaroihin toimintansa perustavia toimialoja, eikä vähiten metsätaloutta. Metsät ovat monimutkaisia ekosysteemien yhteenliittymiä, joilla on valtava joukko erilaisia merkityksiä sekä luonnon monimuotoisuuden että ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Metsiin kohdistuu siten monenlaisia tavoitteita ja käyttötarpeita, joiden onnistuneesta yhteensovittamisesta syntyy metsätalouden kestävyys.

Luotettavat metsäsertifiointijärjestelmät ovat erinomaisia työkaluja metsätalouden kestävyyden edistämiseksi ja osoittamiseksi. Hyvä metsäsertifiointijärjestelmä edellyttää kestävyyden eri osatekijöiden - ympäristöasioiden, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kannattavuuden - huomiointia metsätalouden harjoittamisessa. Järjestelmien luotettavuus syntyy riippumattoman tahon säännöllisesti tekemistä arvioinneista, joilla todennetaan sertifioinnin vaatimusten toteutuminen käytännössä.

Metsäsertifiointi perustuu metsänomistajan vapaaehtoisuuteen. Metsänomistaja päättää metsäsertifiointiin osallistumisesta ja siitä, mitä sertifiointijärjestelmää hän haluaa käyttää. Metsäsertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja on sitoutunut toimimaan kyseessä olevan sertifiointistandardin mukaisesti. Nämä standardit ovat eri sidosryhmien yhteistyönä laadittuja periaatteita, joiden yksityiskohtainen sisältö muodostuu metsätalouden eri osa-alueita laaja-alaisesti koskevista vaatimuksista. Ne liittyvät esimerkiksi puuntuotannon kestävyyteen, metsien monikäyttöön, biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen ja työnantajavelvoitteisiin.

Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat metsäsertifiointijärjestelmät ovat kansainväliset FSC^® ja PEFC(TM), joille on olemassa Suomen olosuhteisiin laaditut kansalliset standardit. Nämä kaksi järjestelmää ovat maailmanlaajuisestikin käytetyimmät. Suomen metsistä noin 95 % on PEFC-sertifioitu. Myös FSC-sertifioitu metsäpinta-ala on kasvanut viime aikoina Suomessa nopeasti. Sama metsä voi olla sekä FSC- että PEFC-sertifioitu, joten toisen sertifiointijärjestelmän valitseminen ei poissulje mahdollisuutta toisen järjestelmän käyttöön.

Kuluttajat haluavat entistä enemmän varmistua ostamansa tuotteen alkuperästä ja kestävyydestä. Tuotteen sertifiointileima kertoo juuri tästä. Jotta puusta valmistettua tuotetta voidaan myydä sertifioituna, tarvitaan sertifioidusta metsästä peräisin olevan raaka-aineen lisäksi sertifioitu puun hankintaketju. Katkeamattomalla alkuperänhallintaketjulla voidaan osoittaa tuotteen valmistukseen käytetyn puun olevan peräisin laillisista lähteistä ja vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Metsäsertifioinnin edistäminen on yksi suomalaisen metsäteollisuuden uuden vastuullisuusstrategian teemoista. Tähän strategiaan kirjattuna tavoitteena on, että vuonna 2020 vähintään 80 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta on sertifioitua. UPM:n tavoitteena on jatkuvasti lisätä sertifioidun puun osuutta tehtaidensa puunkäytöstä. Metsänomistaja, joka on mukana metsäsertifioinnissa, on metsäteollisuuden näkökulmasta haluttu puukauppakumppani.

Lue lisää metsäsertifioinnista:

Mitä sertifiointi tarkoittaa, ja miksi FSC-ryhmäsertifikaattiin kannattaa liittyä?

Metsäkirjaston artikkeli metsäsertifioinnista

 (UPM's FSC license code: FSC-C109750)