Täysjyvä tekee hyvää – mutta mistä sitä saisi tarpeeksi?

Täysjyväviikko kannustaa syömään täysjyvää oman terveyden ja ilmaston hyväksi

Täysjyvän suosiminen on helppo tapa edistää omaa ja ympäristön terveyttä, sillä täysjyvätuotteissa käytetään koko viljan jyvä ja kaikki sen sisältämät vitamiinit, hivenaineet ja kuidut. Päivittäisen täysjyväannoksen saadakseen voi nauttia esimerkiksi täysjyväleipää, -näkkileipää, -pastaa tai -muroja. Tuotteen ulkonäkö tai tummuusaste ei vielä kerro mitään sen täysjyväpitoisuudesta. Onpa kyseessä vehnä, kaura, ohra tai ruis, olennaisinta on, että käytetyn viljan jyvä hyödynnetään kokonaan – silloin kaikki sen sisältämä hyvä tulee syödyksi, eikä ympäristö kuormitu turhaan.

Vaasan, Nestlé, Lantmännen Cerealia ja Myllyn Paras ovat käynnistäneet Täysjyväviikon (1.–13.11.), joka muistuttaa täysjyvän hyödyistä ja kannustaa olemaan jyvällä omasta hyvinvoinnista. Täysjyvävilja kuuluu olennaisena osana ravitsemussuosituksiin ja planetaariseen ruokavalioon, joka edistää sekä ihmisen että planeetan terveyttä. Planetaarinen ruokavalio on kasvipainotteinen, ja koostuu valtaosin täysjyvistä, hedelmistä, vihanneksista, pähkinöistä ja palkokasveista.

Täysjyväisenä kaikki viljat ovat hyviä kuidun lähteitä

Viljatuotteiden täysjyväpitoisuus vaihtelee, eikä sitä pysty päättelemään tuotteen ulkonäöstä tai väristä. Mahdollisimman täysjyväisen tuotteen löytää pakkausmerkintöjä tarkastelemalla.

”Moni yhdistää täysjyvän tummaan ruisleipään ja näkkäriin, mutta myös vaaleat leivät, pastat, murot ja muut viljatuotteet voivat olla yhtä lailla täysjyväisiä”, vinkkaa ravitsemusasiantuntija Marika Lyly Lantmännen Unibakesta, joka kuuluu Lantmännen-konserniin Vaasanin, Lantmännen Cerealian ja Myllyn Parhaan kanssa.

Täysjyväjauhoissa on noin 80 % enemmän kuitua kuin tavallisissa, ”valkoisissa” jauhoissa, joista on poistettu kuori ja alkio. Kuidun ohella suurin osa viljan tärkeistä vitamiineista ja kivennäisaineista menetetään, jos kuori poistetaan. Moni pitää vehnätuotteita ravintoköyhinä, mutta täysjyväisenä vehnäkin on hyvä kuidun lähde. Täysjyvätuotteissa eri viljojen kuitupitoisuuksien välillä ei ole kovin suuria eroja. Täysjyvätuotteiden sisältämä kuitu on hyväksi vatsan toiminnalle, ja esimerkiksi kauran ja ohran kuidut tasaavat verensokeria ja alentavat kolesterolia.

Eniten parantamisen varaa on vehnätuotteissa

Suomessa täysjyvän saannille ei ole annettu grammamääräistä suositusta, vaan suositus on, että vähintään puolet kaikista nautituista viljatuotteista tulisi koostua erilaisista täysjyvätuotteista.¹ Tällä hetkellä suomalaisten syömästä viljasta noin 42 prosenttia on täysjyväistä, eli olemme jo lähellä suositeltua tasoa, mutta vähimmäistavoite ei vielä täyty.²

Leipätiedotuksen mukaan täysjyvää pitäisi syödä päivittäin noin 75 grammaa, jotta siitä saataisiin irti kaikki terveyshyödyt.³ Päivän täysjyväannoksen saa keräiltyä kätevästi päivän mittaan eri tuotteista. Esimerkiksi pala 100-prosenttista täysjyväpaahtoleipää sisältää täysjyväviljaa noin 14 g, pala täysjyvänäkkileipää noin 12 g, kulhollinen täysjyvämuroja noin 28 g ja annos täysjyväpastaa noin 50–80 g.

”Suomessa täysjyvän saanti on pitkälti rukiin varassa, ja ruistuotteita valitessa tulee automaattisesti valinneeksi täysjyvää. Eniten parantamisen varaa on vehnätuotteissa, joissa lähes aina valitaan puhdistetusta vehnästä valmistettuja tuotteita. Vilkaisemalla pakkausselosteita ja suosimalla täysjyväisiä vehnätuotteita, voi tehdä suurimman parannuksen täysjyvän saannissaan”, Lyly vinkkaa.

Koko viljanjyvä käyttöön, mitään ei mene hukkaan

Täysjyväviljat ovat tärkeä osa ilmastoystävällistä, planetaarista ruokavaliota, jonka mukaan yli puolet energiansaannista olisi hyvä saada kasviperäisistä tuotteista ja yksistään täysjyväviljasta noin kolmannes.⁴ Ilmasto kiittää, kun viljanjyvä käytetään kokonaan.

”Kun koko jyvä käytetään ihmisravinnoksi, mitään ei mene hukkaan, ja kaikki jyvän sisältämä energia ja ravintoaineet voidaan hyödyntää maltillisilla ympäristövaikutuksilla, etenkin kun käytetään ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä”, summaa viestintäpäällikkö Nina Hannola Nestléltä.
 

Lähteet:

1) Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014: statics.teams.cdn.office.net/evergreen-assets/safelinks/1/atp-safelinks.html
2) julkari.fi/handle/10024/137433
3) leipatiedotus.fi/medialle/tiedotteet/nain-leipaa-syodaan-pohjoismaissa.html
4) eatforum.org/eat-lancet-commission/ 

Vaasan, Lantmännen Cerealia ja Myllyn Paras ovat kaikki osa Lantmännen-konsernia.

Lisätietoja:

Anni Pyykkö, viestintäpäällikkö, Vaasan Oy
040 826 8254, anni.pyykko@vaasan.com

Nina Hannola, viestintäpäällikkö, Suomen Nestlé Oy
040 184 1827, nina.hannola@fi.nestle.com

Emilia Taxell, brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö, Lantmännen Cerealia Oy,
044 782 1322, emilia.taxell@lantmannen.com

Johanna Kemppinen, markkinointijohtaja, Myllyn Paras Finland Oy
044 312 2037, johanna.kemppinen@myllynparas.fi

Vaasan Oy on suomalainen leipomoalan yritys, joka työllistää Suomessa noin 520 henkilöä. Yhtiön historia ulottuu aina vuoteen 1849, mikä tekee meistä Suomen vanhimman valtakunnallisen leipomoalan toimijan. Leivomme suomalaisten rakastamia leipiä neljässä leipomossa eri puolilla maata, rikkaan suomalaisen leipäkulttuurin edistämiseksi. Tunnetuimpia tuotemerkkejämme ovat Vaasan Ruispalat ja Vaasan Kauratyynyt. Suomen lisäksi leivomme myös Baltian maissa. Omistajamme Lantmännen Unibaken kautta olemme osa ruotsalaisten maanviljelijöiden omistamaa Lantmännen-monialakonsernia, joka on yksi Euroopan suurimpia toimijoita bioenergia-, kone-, maatalous- ja elintarviketoimialalla. vaasan.fi

Nestlé on maailman suurin elintarvikeyritys. Kokonaisuudessaan toimimme 186 maassa ja meillä on 328 000 työntekijää. Nestlén tarkoituksena on parantaa elämänlaatua ja edistää terveellisempää tulevaisuutta. Toimintaamme ohjaa ravitsemus-, terveys- ja hyvinvointistrategia. Yli 2000 tuotemerkillä ja laajalla valikoimalla tarjoamme tuotteita ihmisille ja eläimille kaikkiin elämäntilanteisiin. Tuotteiden joukossa on maailmanlaajuisesti tunnettuja brändejä kuten Nescafé, Nespresso, Nestlé vauvanruoka, Cheerios, KitKat ja Purina-eläinruoka ja paikallisia suosikkituotteita, kuten Piltti-tuotteet Suomessa. Suomen Nestlé työllistää noin 300 henkilöä tehtaillamme Turussa ja Juuassa, sekä Suomen pääkonttorillamme Espoossa.

Lantmännen Cerealia on Vaasan Koulunäkin koti 
Lantmännen Cerealia kehittää, tuottaa ja markkinoi laajaa valikoimaa terveellisiä ja ravitsevia tuotteita. Niistä suurin osa on viljapohjaisia, kuten näkkileipää, ruissipsejä, jauhoja, ryynejä, myslejä ja pastaa. Lantmännen Cerealian tuotemerkeistä muun muassa Vaasan Koulunäkki, Vaasan Pieni Pyöreä, AXA, START! ja GoGreen kuuluvat Suomen pidetyimpien joukkoon. Finn Crisp -vientibrändi tunnetaan ulkomailla, ja sitä viedään yli 30 maahan. Ikoninen Vaasan Koulunäkki, kuten kaikki muutkin Vaasan näkkileipä- ja ruissipsituotteet leivotaan suomalaisesta rukiista yrityksen omassa leipomossa Kotkassa. www.lantmannencerealia.fi

Myllyn Paras valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Vuonna 1928 perustetun yrityksen kaksi tehdasta sijaitsevat Hyvinkäällä. Yhteensä yhtiö työllistää yli sata henkilöä. Myllyn Paras liittyi osaksi Lantmännen-konsernia 1.6.2022. Lantmännen on ruotsalaisten maanviljelijöiden omistama maatalousosuuskunta ja Pohjois-Euroopan johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- ja elintarviketoimialalla. Lantmännen työllistää 10 000 henkilöä ja sillä on toimintaa yli 20 maassa. myllynparas.fi