Täysjyväleipä maistuu suomalaisille – terveellisyys on tärkeä valintaperuste

Report this content

Suomalaiset syövät yhä täysjyväpitoisempia leipiä, selviää Vaasan Oy:n tutkimuksista ja myyntiluvuista. Myös terveellisyys ohjaa yhä useamman valintoja kaupan hyllyillä. Täysjyvä onkin oivallinen valinta monien terveyshyötyjensä ansiosta, minkä lisäksi se on tärkeä osa planetaarista ruokavaliota. Kansainvälistä täysjyväpäivää vietetään tänään 19.11.

Yhä useampi suomalainen tarkistaa leipähyllyllä tuotteen täysjyväpitoisuuden. Vaasanin teettämän tutkimuksen 61 prosenttia suomalaisista pitää leivän terveellisyyttä tärkeänä, ja yhtä moni tarkastaa täysjyväpitoisuuden leipäpakkauksen ainesosaluettelosta.* Vastaavasti 56 prosenttia tarkistaa leivän kuitupitoisuuden.  Runsaskuituisuuden ohella täysjyväpitoisuus on suomalaiselle kuluttajalle merkittävimpiä leivän terveellisyyttä kuvaavia asioita.

Mitä täysjyvä oikein tarkoittaa?

– Täysjyväviljassa ovat tallessa kaikki jyvän syötävät osat kuorikerroksista ytimeen. Täysjyvävilja on monella tapaa terveydelle oivallinen valinta, sillä se sisältää kaikki viljan vitamiinit ja kivennäisaineet. Lisäksi siinä on runsaammin kuituja kuin puhdistetussa viljassa. Kuidut ovat hyväksi vatsan toiminnalle ja esimerkiksi kauran ja ohran kuidut tasaavat verensokeria ja alentavat kolesterolia. Täysjyväleipä on siis erinomainen välttämättömien ravintoaineiden ja kuitujen lähde, kertoo Vaasanin emoyhtiön Lantmännen Unibaken ravitsemusasiantuntija Marika Lyly.

Vaasan on kasvattanut pitkäjänteisesti täysjyväleipien valikoimaansa

Vaasan on kasvattanut leipävalikoimansa täysjyväpitoisuutta jo pitkään. Täysjyväleiväksi saa kutsua leipää, jossa vähintään puolet käytetystä viljaraaka-aineesta on täysjyvää. Sataprosenttinen täysjyväleipäviipale (30 g) sisältää noin 20 grammaa täysjyväviljaa. 

– Huomasimme täysjyvän terveellisyyden tutkimusprojektien kautta jo 2000-luvun alkupuolella. Siksi olemme johdonmukaisesti kasvattaneet täysjyväleipävalikoimaamme jo pidemmän aikaa. Kun vuonna 2010 täysjyväleipien osuus vuosittaisesta leipävolyymistamme oli 47 prosenttia, on se tällä hetkellä jo 56 prosenttia. Suunta on edelleen kasvamaan päin, sillä suomalaiset ovat löytäneet täysjyväleivät, kertoo Vaasanin viestintäjohtaja Mari Dunderfelt.

Moni yhdistää täysjyvään ruisleivän, mutta myös vaaleat leivät voivat yhtä lailla olla täysjyväisiä. Esimerkiksi suosituissa kauraleivissä on vaihtoehtoja, joissa täysjyväkauraa on vähintään puolet viljaraaka-aineista tai jopa täydet 100 %.

Yli puolet suomalaisista (52 %) sanoo ostavansa viljatuotteita myös ilmastosyistä.** Täysjyväviljat ovat olennainen osa terveellistä ja ilmastoystävällistä planetaarista ruokavaliota, jonka mukaan yli puolet energiansaannista olisi hyvä saada kasviperäisistä tuotteista ja yksistään täysjyväviljasta noin kolmannes.

– Täysjyvävilja on hyvä valinta myös ilmaston kannalta, koska viljatuotteiden hiilikuorma on verrattain pieni, ja kun koko jyvä käytetään ihmisten ravitsemiseen, hyödynnetään myös viljeltyä peltoalaa tehokkaammin, Marika Lyly summaa.
 

*) Vaasan, Kuluttajatutkimus 12/2018
**) Vaasan, IRO Research, kuluttajatutkimus 08/2020
                          

 

Lisätietoja: 
Mari Dunderfelt, viestintäjohtaja, Vaasan Oy, 040 556 5721
mari.dunderfelt@vaasan.com

 

Vaasan Oy on suomalainen leipomoalan yritys, joka työllistää Suomessa noin 600 henkilöä. Yhtiön historia ulottuu aina vuoteen 1849, mikä tekee meistä Suomen vanhimman valtakunnallisen leipomoalan toimijan. Leivomme suomalaisten rakastamia leipiä viidessä leipomossa eri puolilla Suomea ja tehtävänämme on vahvistaa leipomotoimialan elinvoimaisuutta Suomessa. Tunnetuimpia tuotemerkkejämme ovat Vaasan Ruispalat, Vaasan Kaurasydän, Vaasan Kaura 100 %, sekä Vaasan hampurilais- ja hot dog -sämpylät. Suomen lisäksi leivomme myös Baltian maissa. Omistajamme Lantmännen Unibaken kautta olemme osa ruotsalaisten maanviljelijöiden omistamaa Lantmännen-monialakonsernia, joka on yksi Euroopan suurimpia toimijoita bioenergia-, kone-, maatalous- ja elintarviketoimialalla. Liikevaihtomme Suomessa ja Baltiassa vuonna 2019 oli 192 miljoonaa euroa. www.vaasan.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia