Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Porvoo10-konferenssissa: TIETOYHTEISKUNNAN RAKENTAMINEN EI ETENE ILMAN LUOTETTAVAA SÄHKÖISTÄ IDENTITEETTIÄ
- Informaatioluonteisia palveluja Suomessa kuten muuallakin Euroopassa löytyy verkosta runsaasti. Mutta jotta varsinainen sähköinen asiointi ja todellinen tietoyhteiskunta voisi olla totta, tarvitsemme henkilökohtaisia palveluja. Näitä ei voida toteuttaa ilman sähköistä, kiistämätöntä identiteettiä, totesi sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sähköistä asiointia pohtineessa kansainvälisessä ns. Porvoo10-konferenssissa Porvoossa torstaina.
- Elinkeinoelämälle on ollut Suomessa iso etu, että valtio on perinteisesti vastannut ihmisten luotettavasta tunnistamisesta ja antanut tämän edellyttämät henkilökortit ja passit. Näin ei ole jokaisessa Euroopan maassa. Nyt tämä sama on toteutettava verkossa – siksi tarvitsemme sähköisen kiistämättömän verkkoidentiteetin jokaiselle. Vain niin voidaan turvallisesti asioida verkossa ja molemmat osapuolet voivat luottaa toisiinsa. Näenkin välttämättömäksi, että sirullisten henkilökorttien käyttö tunnistautumisen, tietojemme suojaamisen ja sähköisen allekirjoituksen välineenä vakiintuu osaksi jokaisen arkea, Viljanen painotti.
- On myös otettava huomioon, että monet erilaiset verkkoon tunnistautumisen muodot ja kymmenet henkilökohtaiset salasanat, ovat jo itsessään riski. Niiden hallinnoinnista on sinällään tullut monelle henkilökohtainen mahdottomuus.
- Tietoturvallisuuden tuleekin olla kansalaisille tietoyhteiskuntaan kuuluva perusoikeus ja kansalaisten tulee voida olla varmoja siitä, että tietoyhteiskunnan peruspalvelut ovat kaikilta osiltaan luotettavia. Luottamus on tietoyhteiskunnan ja tietoturvallisuuden keskeinen perusta, jonka myötä esimerkiksi sähköiset verkkopalvelut ja sähköinen kauppa joko kehittyvät tai taantuvat. Näissä asioissa luottamus voidaan menettää vain yhden kerran.
Kansalaisvarmenteet suomalaisille valtion toimin tulevalla hallituskaudella
- Suomi on ollut sähköisen identiteetin luomisen kärkimaa. Suomessa sähköisen asioinnin kehitystä on kuitenkin hidastanut laatuvarmenteiden käyttöönoton hitaus. On maita, joissa yhteiskunta on jo ottanut vastuuta sähköisen asioinnin infrastruktuurista mm. tarjoamalla kansalaisille laatuvarmenteet maksutta tai sponsoroituun hintaan. Suomessa on vielä toistaiseksi toivottu, että markkinavoimat huolehtivat sähköisen asioinnin infrastruktuurin rakentumisesta.
Suomessakin on jo nostettu esille tarve konkreettisiin toimenpiteisiin varmenteiden yleistymisen ja sitä kautta sähköisen asioinnin edistämiseksi.
- Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä kansalliseen tietoyhteiskuntastrategiaan on kirjattu kehittämiskohteeksi kansalaisen sähköisen asioinnin edistäminen siten, että kansalaisvarmenne olisi mahdollista saada käyttöön ilman nykyisiä viranomaismaksuja. Vastaava tavoite sisältyy myös eduskunnan hyväksymään tulevaisuuskatsaukseen.
Yhtenäinen eurooppalainen henkilöllisyys todellisuutta ensi vuosikymmenellä?
- On tärkeää, että eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan tavoitteena eurooppalainen tai jopa globaali sähköinen henkilöllisyys ja sen mahdollistama turvallinen sähköinen asiointi. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että ensi vuosikymmenellä EU-jäsenmaiden kansalaisilla olisi yhtenäinen eurooppalainen sähköinen henkilöllisyys ja sen kautta mahdollisuus käyttää julkishallinnon ja yritysmaailman palveluja yli maantieteellisten rajojen. Tätä kehitystä ei voida vastuuttaa pelkästään markkinavoimille - keskeinen vastuu on komissiolla mutta myös jokaisella EU:n jäsenmaalla.
Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, 09 160 42803